Väliovien valinta

Omakotitalossa on tavallisesti useita väliovia. Vaikka nykyaikaisessa asuntosuunnittelussa suositaankin avaria ja yhtenäisiä oleskelutiloja, kussakin makuuhuoneessa, vaatehuoneissa, tuulikaapissa sekä WC ja kylpyhuonetiloissa tarvitaan oma väliovi. Mitä väliovien valinnassa sitten tulisi huomioida?

Väliovien valinta voi aiheuttaa päänvaivaa. Väliovia on kahta päätyyppiä: laakaovi ja peiliovi, josta käytetään myös nimeä kehysovi.Väliovien valinta voi aiheuttaa päänvaivaa. Väliovia on kahta päätyyppiä: laakaovi ja peiliovi, josta käytetään myös nimeä kehysovi.

Päätyypit

Väliovia on kahta päätyyppiä. Laakaovi ja peiliovi josta käytetään myös nimeä kehysovi. Laakaoven pinta on kauttaaltaan tasainen, kun taas peiliovessa on erilaisia syvennyksiä tai kohoumia. Ovien reuna voi olla tasainen, huullettu tai porrastettu. Tasaisessa reunassa ei ole ollenkaan pykälää, huulletussa ovessa on avautumispuolella pieni leventymä ei huullos, joka asettuu karmin päälle. Porrastetussa reunassa ovi painuu kauttaaltaan karmin sisään, mutta oven avautumissivun puoli asettuu vasten karmin huullosta.

Materiaalit

Edullisin ja kenties yleisin materiaali väliovissa on kuitulevy. Sekä laakaovia että peiliovia valmistetaan kuitulevystä. Peliovia valmistettaessa käytetään erityistä muottia, jonka avulla kuitumassa puristetaan haluttuun muotoon. Materiaali on koostumukseltaan jokseenkin sama kuin ns. kovalevyssä. Oven sisällä on vahvike, joka estää oven pintaa painumasta. Vahvikkeena voi olla pahvista valmistettu kennosto.

Tyypillinen välioven materiaali on myös puu. Oven kehys saatetaan valmistaa massiivipuusta ja kehyksen sisään sijoitettava peili voi olla joko puu-, lastu- tai MDF-levyä. Puuovi on usein raskaampi ja lähes poikkeuksetta myös kalliimpi ovi, kuin levyrakenteinen laakaovi tai muotopuristetusta levystä valmistettu peiliovi. Väliovissa käytetään usein myös lasiaukkoja. Ovet voivat olla pinnaltaan lakattuja, kuten massiivipuiset ovet usein ovat. Toisena vaihtoehtona on maalaus. Värejä on valittavissa useampia.

Avautumissuunta ja kätisyys

Ulko-ovet avautuvat lähes poikkeuksetta ulospäin jo pelkästään siitä syystä, että ne ovat tärkeimmät poistumistiet talosta. Poistumistiellä ei tarkoiteta niinkään normaalia poistumista rakennuksesta, vaan esimerkiksi tulipalotilanteessa saattaa syntyä paniikinomaista ryntäilyä. Tällöin on tärkeää, että ovi avautuu ulospäin eikä oven taakse kerääntynyt ihmisjoukko estä oven avaamista.

Väliovissa tilanne on erilainen. Ovien avautumissuunnat tulee suunnitella niin, että tilojen käyttö ja kulku tilasta toiseen sujuu vaivattomasti. Makuuhuoneissa ovet avautuvatkin yleensä huoneeseen päin, jolloin ne eivät auki ollessaan haittaa kulkemista niihin johtavassa tilassa, joka hyvin usein on käytävä, aula tai vastaava kulkuväylä.

Oven kätisyys määräytyy sen mukaan, kummalla kädellä ovi on luontevaa avata ts. kummalla kädellä ovi on helpompi vetää pois edestä. Esimerkiksi oikeakätisen oven saranat sijaitsevat oven oikealla puolella. Mikäli muuten on hankala käsittää, ovien kätisyyttä, kokeileminen valottaa asiaa varmasti. Umpinaiset väliovet ovat siitä kiitollisia, että niiden kätisyys on tavallisesti vaihdettavissa, sillä ovet ovat vaaka-akselinsa suhteen symmetrisiä.

Ovien koot

Nykyaikaisten väliovien koot vaihtelevat moduulimittojen mukaan. Yksi moduuli (1 M) on 100 mm eli 10 cm. Ovien koosta puhuttaessa, määräävä mitta on ns. liittymismitta eli aukon koko, johon oven karmi upotetaan. Aukko voi olla hieman suunnittelijan antamaa mittaa suurempikin, sillä karmien kiilaaminen asennettaessa käy tällöin helpommin.

Vapaan aukon koko on noin 6 cm pienempi kuin ilmoitettu liittymismitta. Karmin ulkomitta on liittymismittaa 10 mm pienempi, jotta oven asentaminen onnistuu.

Ovien leveyksien liittymismitat vaihtelevat tavallisesti välillä 7M - 15M ( 700mm - 1500mm ). Yli 10M:n levyiset ovet ovat lähes poikkeuksetta pariovia tai levikkeellä varustettuja. Tyypillinen korkeuden liittymismitta välioville on 21M eli 2100 mm

Kiinnittäminen ja helat

Ovi asennetaan sille tehtyyn aukkoon ja kiinnitetään karmiruuvein. Niiden avulla ovea voidaan myös säätää hieman. Ovi kuitenkin tavallisesti kiilataan paikoilleen ja ruuvien kiinnityksen jälkeen karin ja rungon väli yleensä vielä tilkitään. Karmiruuvien peitteeksi asennetaan vielä peitetulpat. Remontoijien on hyödyllistä tietää, että aiemmin karmit kiinnitettiin yleensä naulojen avulla. Naulat ovat usein pitkiä, vähintään neljä tuuma ja niiden kannat on hakattu lyttyyn, jotta ne uppoaisivat helpommin puun sisälle. Tällaiset itse tehdyt suuret dyckert -naulat on vanhaa karmia irroitettaessa helpin sahata poikki esim. rautasahan terällä.

Ostettaessa ovea, hintaan ei tavallisesti kuulu painikkeet tai lukot. Sen sijaan välioviin kuuluu lukkorunko ja saranat. Painikkeista, lukoista ja peitelevyistä tulee lisähintaa ovea kohti vähintään 100 markkaa. Tyypillisiä väliovien heloja ovat siis painikkeet eli kahvat, lukot, WC:n oven lukitusmekanismi ja peitekilvet, joita käytetään silloin kun lukkoa ovessa ei tarvita

Ovien hinta

Väliovien hinta alkaa noin sadasta eurosta, jolla voi saada valkoisen huulletun, varastokokoa olevan laakaoven karmeineen. Kynnys ei kuulu hintaan eivätkä helat. Yleensä uuteen taloon hankittavien ovien keskihinta heloineen, kiinnitys tarvikkeineen ym. nousee 200 euroon ja ylikin. Vanhat moduulimittaiset karmit saattavat olla käyttökelpoisia, mutta ennen oven ostoa kannattaa varmistaa saranointi, joka on vuosikymmenien varrella muuttunut melkoisesti.

Vanhojen ovien kunnostus

Vanhojen ovien kunnostus saattaa olla järkevää silloin, kun vanhan talon ovet eivät ole moduulimittojen mukaisia tai ne ovat muuten alkuperäiseltä laadultaan erittäin tasokkaita. Tällöin ratkaisuna on maalaus tai lakkaus. Ovien kunnostus aloitetaan hiomalla ja pakkeloimalla, jonka jälkeen pinnoitetaan. Parhaan maalaus- tai lakkaustuloksen saa ruiskun avulla. Huolellisella työllä ja kärsivällisyydellä, myös pensselin avulla onnistuu.
 
Julkaistu
26.2.2013