Piirinuohous vai vapaa kilpailu?

Käytössä olevaa tulisijaa hormeineen on lain mukaan nuohottava vuosittain. Pelastuslaitos päättää, miten nuohous kullakin pelastustoimen alueella järjestetään. Pelastuslaitos voi hoitaa nuohouksen itse, määrätä piirinuohoojan tai sitten vapauttaa nuohouksen kokonaan kilpailulle. Suomessa toimii tällä hetkellä 22 pelastuslaitosta, minkä lisäksi Ahvenanmaalla pelastustoimi on järjestetty maakunnan omalla lainsäädännöllä.

Sisäministeriö on ryhtynyt selvittämään piirinuohouksen sekä vapaan kilpailun etuja ja haittoja. Keväällä 2013 lienee luvassa päätöksiä esimerkiksi siitä, ryhdytäänkö valmistelemaan lainmuutosta, jolla piirinuohous vaihtuisi vapaaseen kilpailuun koko maassa. Samalla harkitaan myös muuta nuohouksen säätelyä, kuten sitä, onko yhä tarpeen säätää, miten usein kiinteistöt on nuohottava tai määritellä nuohoojan pätevyysvaatimukset.

Kiinteistön omistaja ei voi valita nuohoojaa muihin kuin ylimääräisiin nuohouksiin, jos kunnassa on piirinuohooja. Kuva: Rakentaja.fiKiinteistön omistaja ei voi valita nuohoojaa muihin kuin ylimääräisiin nuohouksiin, jos kunnassa on piirinuohooja. Kuva: Rakentaja.fi

Riitoja ja muutoksia kunnissa

Suomessa lähes kaikilla alueilla nuohotaan sopimusperusteisella piirinuohouksella. Muutamissa kunnissa on kuitenkin siirrytty myös vapaaseen kilpailuun. Esimerkiksi Etelä-Karjalan joissain kunnissa, Hyvinkäällä ja Itä-Uudellamaalla kuntalaiset voivat valita vapaasti, keneltä nuohouksen tilaavat, kunhan nuohooja täyttää pätevyysvaatimukset. Niissä kunnissa, joissa käytetään piirinuohoojaa, piirinuohoojan valitsee kunta, eikä muilla ole oikeutta tehdä lakisääteistä tulisijojen ja hormien vuosinuohousta. Näin kunta pysyy perillä siitä, että kiinteistöt nuohotaan säännöllisesti ja ammattitaitoisesti. Kunta myös määrää nuohousten hinnat.
Itä-Uudellamaalla piirinuohous päättyi aikoinaan kuitenkin Porvoon piirinuohoojan valinnasta tehtyihin valituksiin. Tänä talvena on vuorostaan riidelty Helsingin piirinuohouksesta. Markkinaoikeus kumosi joulukuussa 2012 pelastuslaitoksen vuotta aikaisemmin tekemän hankintapäätöksen nuohouspalveluista.

Nuohousalalla vallitsee erilaisia näkemyksiä siitä, onko piirinuohousmalli järkevä vai pitäisikö nuohous vapauttaa kilpailulle.

Kiinteistön omistaja ei voi vaihtaa piirinuohoojaa

Nykyisin kiinteistön omistaja ei voi jättäytyä piirijärjestelmän ulkopuolelle, jos kunta on sellaisen piirissä. Piirinuohoojalla on lakisääteinen oikeus tulla kiinteistöön hoitamaan nuohous. Kiinteistön omistaja ei siten voi vaihtaa nuohoojaa, vaikka olisi tyytymätön hänen työhönsä.
Asiakkailta on tullut kunnissa tyytymätöntä palautetta mm. työn laadusta asiakaspalvelussa sekä muista työntekijän ja asiakkaan välisistä ongelmista. Joskus asiakas on joutunut soittamaan monta kertaa nuohoojaan perään, kun tämä on jättänyt saapumatta sovittuna aikana. Kunnissa, joissa on siirrytty vapaaseen kilpailuun, muutokseen on oltu pääosin tyytyväisiä.

Mikä on vakuutusyhtiöiden kanta?

Syrjäisemmillä alueilla piirinuohousjärjestelmällä on kuitenkin etunsa: Piirinuohousjärjestelmässä nuohouksen hinta on säännöstelty, ja hinta siten kaikille asukkaille sama, asuttiin sitten keskustassa tai syrjäseudulla. Vapaassa kilpailussa hinnat voivat nousta niillä alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Jos nuohous on vapaan kilpailun piirissä, myös perinteinen laputus jää pois, ja kiinteistön omistajan on itse huolehdittava siitä, että nuohous tehdään säännöllisesti.
Muuta kuin piirinuohoojaa saa nykyisinkin käyttää ylimääräisiin nuohouksiin yms. töihin myös piirinuohousalueella, mutta lain mukaan hän ei voi suorittaa niin sanottua lakisääteistä nuohousta, paitsi erikseen pelastuslaitoksen luvalla. Piippu saatetaan joutua nuohoamaan uudelleen, jos kiinteistön omistaja on käyttänyt jotain muuta kuin piirinuohoojaa sellaisessa kunnassa, jossa piirinuohousjärjestelmä on yhä voimassa. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan vaadi piirinuohoojan käyttöä. Niille riittää, että nuohoojalla on ammattitutkinto.
 
Päivitetty
12.2.2013