Remontoijan arkea
copyright
Suorakanava Oy

Nyt olemme löytäneet uuden seurantakohteen, joka tarjoaa tietoa erityisesti remontointia suunnitteleville. Kohteemme sijaitsee Porissa ja on tyypiltään viime vuosisadan puolivälin rintamamiestyyppinen paritalonpuolikas.

Seurattava remontointikohde on lähtötilanteessa täysin peruskuntoinen asunto, jossa ei vuosiin ole tehty mitään. Varsin perusteellinen remontti on siis tiedossa.

VKO 4

Seurattava kohteemme on siis paritalon puolikas, jonka kunto ilmoitettiin aiemmin peruskuntoiseksi. No tuo peruskuntoinenkin on tässä tapauksessa hieman yliampuva ja talo joutuukin täydelliseen remonttiin. Ennen asunnon löytymistä ostajat olivat kartoittaneet toiveensa tärkeysjärjestyksen ja toiveista ehdottomin oli valitulla asuinalueella pysyminen. Lista ei ollut kovin pitkä, joten sopivan asunnon toivottiin löytyvän pikaisesti. Vaatimuslista lyhyine perusteluineen oli seuraavanlainen.

1. Sijainti valitulla alueella
Tärkein syy oli sijainti, olihan alue vanhaa kotiseutua.

2. Omakotitalo/paritalo

Valittu alue oli sodan jälkeen rakennettu ja rakennuskanta näin ollen rintamamiestalomallien valtaama. Omakotitalo oli ykkösvaihtoehtona, mutta myös paritalot otettiin etsinnän kohteeksi.

3. Öljylämmitys
Öljylämmitys oli niin ikään lähes ehdoton vaatimus, sillä suorasähkö ei lämmitysmuotona miellyttänyt aikaisempien kokemusten vuoksi. Öljylämmityksen vaihtoehdoiksi sallittiin muut vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät.

Talo oli hankittaessa peruskuntoinen, suorasähkölämmityksellä varustettu.


4. Ei remontoitu
Tällä toiveella pyrittiin edulliseen ostohintaan sekä mahdollistettiin asunnon muuttaminen oman maun ja toiveiden mukaiseksi.
Nyt remontoinnin alle joutuva talonpuolikas täytti siis toiveet lämmitysmuotoa lukuunottamatta. Paritalossa oli aiemmin ollut yhteinen öljylämmitys, mutta jossain vaiheessa tämän puoliskon entiset omistajat olivat halunneet irtautua yhteisestä lämmityksestä ja siirtyneet samalla suorasähköön. Koska asunto remontoitaisiin kokonaisuudessaan, varautuivat uudet omistajat myös lämmitysjärjestelmäremonttiin.


Remontin suunnittelu

Asunnon vapautumisen jälkeen kului ensimmäinen viikko tulevan remontin ja huonejärjestyksen suunnittelussa. Vanhat rakenteet käytiin perusteellisesti läpi ja samalla mietittiin asiantuntijan kera tulevia materiaaliratkaisuja. Päätettiin myös tehdä muutoksia huonejärjestykseen.

Rintamamiestalojen suunnitteluvaihtoehtoja

Jatkossa esittelemme nyt remontoitavan asunnon vanhan ja uuden pohjaratkaisun. Rekisteröityneet käyttäjät voivat tulevaisuudessa tutustua myös muihin rintamiestalojen laajennus- ja muutosmalleihin.

VKO 5

Huonejärjestyksen muuttaminen

Asunnon huonejärjestys kaipasi uusien asukkaiden mielestä muutosta ja ennen kaikkea nykyaikaistamista. Koska huonejärjestykseen oli tehtävä selkeitä muutoksia mietittiin ensin, mitä kaikkea asunnolta haluttiin ja mikä olisi toiveiden tärkeysjärjestys.

Ylin kerros

Ylimmässä kerroksessa oli aiemmin yksi huone ja paljon käyttämätöntä kylmää ullakkotilaa.
Tähän ylimpään kerrokseen haluttiin erottaa makuuhuone, vaatehuone ja erillinen oleskelutila. Oleskelutilat hahmoteltiin siten, että se mahdollistaisi myöhemmässä vaiheessa pienen makuhuoneen erottamisen tiloista.
Ehdottomana vaatimuksena oli myös wc-tilan rakentaminen yläkertaan, jonne haluttiin sijoittaa mm. pyykinpesukone. Muutosten jälkeen ullakkotiloista muodostuikin todella tilavan tuntuinen kokonaisuus.

Keskimmäinen kerros

Alemmassa asuinkerroksessa sijaitsi aiemmin pienehkö keittiö, josta oli käynti epäkäytännöllisen tuntuiseen kapeaan makuuhuoneeseen. Tässä kerroksessa sijaitsi myös todella pieni wc-tila.
Talon isäntä työskentelee paljon kotona mikronsa ääressä, joten tähän kerrokseen haluttiin erottaa myös pieni työhuone. Työhuone haluttiin sijoittaa lähelle ulko-ovea, jolloin sen liikenne ei haittaa talon muuta elämää. Koska talon ainoa suihkutila sijaitsi aiemmin kylmässä kellarikerroksessa, päätettiin wc-tila suurentaa ja sijoittaa sinne myös kunnon pesumahdollisuudet. Nämä kaksi toivomusta saatiin toteutettua siirtämällä keittiö vanhan makuuhuoneen tilalle ja lohkaisemalla entisestä keittiöstä uuden pesutilan tarpeet.
Uudesta keittiöstä erotettiin matalan seinän avulla myös pieni ruokailutila. Itse asiassa omistajilla oli jo aiemmin ollut identtinen uuden suunnitelman mukainen keittiö-/ruokailutila. Tämä tila oli toiminut käytännössä heidän mielestään niin hyvin, että sama järjestys haluttiin myös uuteen asuntoon. Asuntoon lisättiin avaruuden tuntua myös tekemällä olohuoneesta lasittomat "ikkuna-aukot" sekä eteiseen että ruokailutilaan.

Kellarikerros

Kellarikerrokseen ei kajottu muuta, kuin mitä lämmitysjärjestelmän muuttaminen edellytti. Kellariin oli varastoitu myös asunnossa aiemmin sijainneet vesikiertoiset lämpöpatterit ja niiden ulkomuoto miellytti uutta omistajapariskuntaa siinä määrin, että ne päätettiin ottaa pienen kunnostamisen jälkeen uudelleen käyttöön.

Ensi viikolla pääsemme asunnon lisälämmöneristyksiin ja niiden rakenteisiin eri kohteissa.

Pohjaratkaisut: Ennen (vas) ja jälkeen (oik.) muutoksen

Vko 7

Ennen remontin aloittamista

Kohteen ollessa paritalo oli syytä myös heti alkajaisiksi keskustella talon toisen puoliskon omistajan kanssa mahdollisten remontointitöiden yhdistämisestä ja yhtenäisen linjan löytämiseksi. Tässä tapauksessa oli onneksi myös talon toinen osapuoli jo kallistunut talon ulkoverhouksen uusimiseen ja niin lisälämmöneristykset päätettiin tehdä ulkoseinien ulkopuolelle.

Remontointi alkoi purkutöillä

Remontoinnin alkajaisiksi pihaan tilattiin vaihtolava ja aloitettiin mittavat purkutyöt. Purkutöistä haluttiin päästä eroon heti alkajaisiksi ja niin kohteeksi joutuivat kaikki kerrokset. Tämän avulla haluttiin myös välttää myöhempiä yllätyksiä purkutöiden alta mahdollisesti paljastuvissa rakenteissa. Ullakkotiloista purettiin käytännöllisesti katsoen kaikki runkorakenteita lukuun ottamatta. Ensimmäinen vaihtolava täyttyi jo muutamassa päivässä ja kokonaisuudessaan vaihtolavoja käytettiin kolme kappaletta. Porin seudulla jätteiden yksikköhinta on noin 350 mk/1000kg ja vaihtolavalle purkujätettä kertyy helposti yli 2000 kg kerralla.

Ikkunat vaihtoon ja lisävaloa ullakolle

Jo ennen remontin alkua oli päätetty uusia talon ikkunat, jotka oli jossain vaiheessa uusittu rintamamiestalojen henkeen sopimattomiksi umpinaisiksi "kerrostaloikkunoiksi". Talon alkuperäinen ikkunatyyli haluttiin palauttaa ja valinta osui lopulta tiukan seulonnan jälkeen Domuksen kolmilasisiin puualumiini-ikkunoihin. Ullakolle rakennettava makuuhuonetila sijaitsi keskellä taloa ja näin oli luonnollista sijoittaa sinne kattoikkuna. Myös portaikkoon haluttiin luonnonvaloa sekä näyttävyyttä kattoikkunoiden avulla. Tilaa valaiseekin nykyään kaksi rinnakkaista Veluxin valmistamaa kattoikkunaa. Tämän mahdollisti alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen levennetty porrastila.

Yläpohjan lisälämmöneristys ja rakenteet

Ullakkotilat haluttiin ottaa mahdollisimman tarkasti käyttöön ja niin vino yläpohja vietiin ulkoseinille asti. Vesikaton kannattajat olivat paksuudeltaan 12,5 cm ja vinon osan pituus runsas 2,5 metriä. Uloimmaksi eristekerrokseksi laitettiin Parocin 70 mm:n Isorunkolevy, joka toimii tilassa myös tuulensuojana. Näin vesikatteen ja eristekerroksen väliin jäi 55 mm:n tuuletusväli, joka nykysuositusten mukaan tulisi olla vähintään 50 mm. Vesikattokannattajien alapuolelle naulattiin lisäkoolaukseksi 50 x 100 mm soirot 60 cm:n välein ja näiden väliin asennettiin 100 mm:n Isolevykerros. Vinon yläpohjan eristekerroksen paksuudeksi muodostui näin 170 mm, jota voidaan pitää miniminä. Tasaisen osan yläpohjan kannattajat oli tehty 50 x 100 mm:n puutavarasta ja tässä päästiin 200 mm:n eristekerrokseen asentamalla sekä kannattajien väliin että niiden yläpuolelle 100 mm:n Isolevykerrokset. Talon ulkoseinien lisälämmöneristykseen palaamme myöhemmässä vaiheessa.

Ullakkotiloista purettiin myös vanha yläpohja. Tässä villat "makoilevat" odottamassa eristystyön alkua.

Huoneiston välisen seinän eristäminen

Vanhoista paritaloista tahtoo ääni helposti kaikua läpi ja tätä haluttiin vaimentaa lisäämällä väliseiniin 50 mm:n eristekerros, joka päällystettiin kaksinkertaisella Gyproc-levytyksellä. Ainakin naapuri on näin jälkeenpäin kertonut seinän läpi kantautuvan äänen kaikonneen lähes täysin.

Keskuspölynimuriputket asennettiin saman tien

Keskuspölynimurin putkitus on myös syytä suunnitella ja asentaa remontin yhteydessä piiloon meneviksi. Keskuspölynimuriajatus oli oikeastaan perheen tuttavien ehdottama. Heillä sitä ei oltu asennettu oman remontin yhteydessä ja nyt sitä kaivattiin todella kipeästi. Keskuspölynimuri hankittiin Fortumin Lämmitysjärjestelmäkaupasta.

Vko 8

Kipsilevy sai kiitosta

Kipsilevy sai erään päärooleista remontissa. Sitä käytettiin lähes joka paikkassa. Ainoan poikkeuksen muodostivat alakerran suihkuhuone, yläkerroksen sisäkatto ja portaikko, jotka paneloitiin. Seuraavassa hieman tarkempi selostus eri tilojen rakenteista.

Kuivien tilojen seinät

Kuivien tilojen seinät levytettiin kaikki 13 mm:n normaaleilla Gyproc GN- levyillä. Huoneistojen välinen seinä koolattiin ja lisäeristettiin 50 mm:n vuorivillalla sekä levytys tehtiin kaksinkertaisena. Muut seinät päällystettiin ilman lisäkoolausta yksinkertaisella levytyksellä. Vanhoissa rakennuksissa seinissä on yleensä umpilaudoitus, joka on päällystetty pinkopahvilla. Umpilaudoistus ei puolestaan ole tasavahvuista ja pinkopahvin poistaminen helpottaa levyjen kiinnittämistä alusrakenteeseen (umpilaudoitukseen).
Yläkertaan haluttiin lisää valoisuutta ja ilmettä, jota toivat seinärakenteeseen asennetut lasitiilet. Ne asennettiin eteishallin ja makuuhuoneen väliselle seinälle.


Kuivien tilojen lattiat

Alakerran lattioihin asennettiin suoraan vanhan lattiarakenteen päälle Gyprocin 15 mm:n GL -levyt. Levyt ovat vain 900 mm leveitä ja siksi helppoja käsitellä. Valmista lattiaa syntyi todella nopeasti.
Yläkerrasta jouduttiin välipohjaa purkamaan sekä lisäeristämään. Näissä tiloissa käytettiin harvalaudoituksen päälle asennettua kaksinkertaista levykerrosta.

Alakerran sisäkatot

Alakerran sisäkatot levytettiin suihkuhuonetta lukuun ottamatta Gyproc GN-13 levyillä, joka pintakäsiteltiin valkoiseksi Vetonit-ruiskutuksella. Olohuoneen kattoon toi lisäilmettä reuna-alueen pudottaminen 50 mm:n lisäkoolauksen avulla. Olohuoneen katto myös listoitettiin ennen puhallusta, jolloin puhallus pinnoitti samalla myös puulistat ropoisen valkoisiksi.

Suihkuhuone

Suihkuhuoneeseen haluttiin lattialämmitys. Tästä syystä lattia tehtiin kolminkertaisella GL-15 levytyksellä. Keskimmäinen levykerros muodostui levysuikaleista, joiden väliin jätettiin noin 2,5 cm raot lattialämmitysputkia varten. Lattialämmitysputkien asentamisen jälkeen urat täytettiin saneerauslaattalaastilla. Täytön annettiin kuivua yön yli, jonka jälkeeen suoritettiin ylitäyttö niinikään saneerauslaattalaastia käyttäen. Samalla asennettiin päällimmäinen levykerros paikalleen ilman ruuvausta. Seinät koolattiin k-600 jaolliseksi ja levyinä käytettiin Gyprocin GEK-13 levyjä. Levytyksen jälkeen tehtiin sekä seinien että lattioiden vedeneristys. Lopullinen pinta toteutettiin laatoituksella..

Porrashuone

Vanhoja portaita oli joku joskus hieman muunnellut ja nousukorkeus vaihteli aina 150 mm:stä aina 280 mm:iin asti. Tämä aiheutti erittäin suuria vaikeuksia portaissa kulkemiseen ja näin koko portaikko päätettiin purkaa aiemmin suunnitellun peruskorjauksen sijasta.Uusille portaille varattu tila mitattiin ja tiedot ilmoitettiin parille porrasvalmistajalle, joista toiselta löytyi sopiva porrasmalli heti puhelinsoiton aikana. Näin vanha portaikko korvattiin uuden ajatuksen mukaisesti aiempaa leveämmillä portailla ja kuten jo aiemmassa osassa kerrottiin, tilaan päätettiin tuoda luonnonvaloa kahden kattoikkunan avulla.

Palaamme remonttiseuranna pariin arviolta 2 - 3 viikon kuluttua. Tällöin on tarjolla myös lisää kuvamateriaalia. Olemme keränneet myös joidenkin hankintojen hintatietioja.

Vko 11

Lämmitystavan muutos

Koko lämmitysjärjestelmän uusiminen ja öljylämmityslaitteiston asentaminen vanhaan rakennukseen tuo ensimmäisenä ajatuksena mieleen todella suuritöisen ja paljon etukäteissuunnittelua vaativan urakan. Seurattavassa kohteessamme koko asia on kuitenkin remontoijaperheemme mielestä ollut yksi helpoimmista töistä. "Koko homma lähti kivuttomasti liikkeelle oikeastaan puolivanhingossa. Otin aluksi kokeiluluontoisesti tarjouksen kattilasta sivustojenne kautta olevalta kauppakadulta. Tarjous oli niin kiinnostava, että otin puhelimitse kyseiseen yritykseen yhteyttä. Selvisi, että sieltä hoituvat myös tarkempien suunnitelmien teko ja laajemman kokonaisuuden toimittaminen. Kaupat lyötiin lukkoon ja putkimies hoiti loput."
Koko järjestelmän asentamista luonnollisesti helpotti se, että asunnon kaikki sisätilat remontoitiin samanaikaisesti. Näin putkitöissä ei jouduttu tekemään mitään erikoisratkaisuja.

Perunakellarista pannuhuone

Pannuhuone löysi kotinsa talon vanhasta perunakellarista. Samaan tilaan sijoitettiin myös 1500 litran nailonöljysäiliö, joka suoja-altaineen vei tilaa vain 185x73 cm..
Vanhasta perunakellarista muodostui varsinainen tekninen keskus, kun tilaan mahdutettiin vielä saman tilauksen yhteydessä toimitettu keskuspölynimurin keskusysikkö. Koko imurointikanava muodostuu yhdestä pystyputkesta ja jokaisessa kerroksessa olevasta imurasiasta. Talon jokaisen kohdan pystyy imuroimaan 8 metrin imuletkulla, joita hankittiin yksi jokaiseen kerrokseen.

Nyt remontointikohteemme on ulkopuolta vailla valmis. Palaamme kohteeseen vielä kuvamateriaalien täydentämisen yhteydessä sekä myöhemmin ulkopuolen lisälämmöerityksen ja ulkoverhouksen uusimisen ollessa ajankohtaista. Kuvien lisäksi kerromme myös lupaamiamme hintatietoja.

Vko 14

Ohessa kuvia valmiin kohteen pikku yksityiskohdista.

Olohuoneen kattoon toi lisäilmettä reuna-alueen pudottaminen 50 mm:n lisäkoolauksen avulla

Keskelle olohuoneen kattoa tehtiin reuna-aluetta vastaava salmiakkikuvio.

Kokonaisuus on varsin onnistuneen näköinen.

Lasitiilellä saadaan sekä näyttävyyttä että valoa.

Kattoikkunoilla saatiin valoa porraskäytävään.

 

Oheisesta luettelosta löydät kohteen kustannustietoja.

Remontointikohteen perustiedot:

Rakennuskunta: Pori
Aloitus: 10/00
Asuinpinta-ala: n. 83 m2
Huonemäärä: 3H+K+kellarikerros
Perustukset: betoniperustukset
Runko ja eristeet: puurunko/purueristeet
Ulkoverhous: mineriittilevy
Vesikatto: peltikate
Lämmitys: suorasähkölämmitys


 

Loading