tiistai,
7.
helmikuuta
2012 - klo 10.
21 (yli 109 vuorokautta sitten)
Kyseessä ns. valokuva ilmiö.Laatan pinta kuivaa nopeammin kuin pohja. Yleensä vuositarkastuksen yhteydessä on voitu todeta,että laatan reunat ovat jo nurkissa osin laskeneet,koska ostajat reklamoivat,että jalkalistat nurkissa on ilmassa tai lattian ja listan välissä on rako siellä nurkassa. Arvaukseni tuohon palautumiseen on 1-2 vuotta. Erimieltäkin saa olla.
Eipähän onnistunut tuokaan.
Viestejä:
1889
kpl
tiistai,
7.
helmikuuta
2012 - klo 16.
53 (yli 109 vuorokautta sitten)
Lattian raudoitus on väärin eli virheellisesti tehty huitaisemalla eli heittämällä ohut verkotus ja laatta (liian) ohut (säästetty väärissä paikoissa). Se käpristyminen/käyristyminen ei palaudu kokonaan oikeastaan koskaan. Ja katsopa vain, niin nurkat ovat pahimmat.
keskiviikko,
8.
helmikuuta
2012 - klo 7.
33 (yli 108 vuorokautta sitten)
No, se ei tuo raudoituskaan aina tuo pelastusta tuohon käpristymiseen.
Eipähän onnistunut tuokaan.
Viestejä:
1889
kpl
keskiviikko,
8.
helmikuuta
2012 - klo 9.
00 (yli 108 vuorokautta sitten)
Eipä tietenkään, mutta se auttaa siihen käpristymisen määrään. Tosiasia on myös, että mitä ohuempi (pihiys)laatta on, niin sitä varmemmin käpristymää tulee. Mitä enemmän käpristymää tulee, niin sitä suuremmaksi käpristymä jää.
keskiviikko,
8.
helmikuuta
2012 - klo 10.
38 (yli 108 vuorokautta sitten)
Valun jälkihoito on tosiaan avainasemassa, ainut ongelma siinä on,että rakentajilla ei riitä hermot siihen.Johonkin kiire.
Eipähän onnistunut tuokaan.
Viestejä:
1889
kpl
keskiviikko,
8.
helmikuuta
2012 - klo 12.
59 (yli 108 vuorokautta sitten)
Tässäkin ketjussa useita viestejä joissa selvitetään syitä mikä tuon käpristymisen aiheuttaa. (puutteellinen jälkihoito, liina pihi raudoitus)
lauantai,
18.
helmikuuta
2012 - klo 17.
25 (yli 98 vuorokautta sitten)
Laatan käyristyminen / kutistuminen on betonin ominaisuus ei niinkään raudoituksen puute. Betonin vesisementtisuhde ja hienoaineksen pitoisuus määräävät betonin kutistuman ja sitä kautta myös käyristymäm. Jälkihoito takaa betonin lujuudenkehityksen ja voi auttaa ns pintahalkeiluun, mutta jälkihoito ei auta betonin kuivumiskutistumaan. Kuivumiskutistuma alkaa silloin kun betoni kuivuu. Yleensä betonilattiat ovat ohuita ja niihin on määrätty keskeinen terästys, eli laatan neutraaliakselilla. Ainut mikä kutistumaan voisi auttaa, on hyvin tiheä terästys (kanaverkkomainen), mutta sitä ei yleensä käytetä. Sitten tietysti kuitubetonit, mutta tärkein olisi kuitenkin oikeanlainen betoni.
sunnuntai,
19.
helmikuuta
2012 - klo 2.
40 (yli 98 vuorokautta sitten)
Ns. pintalaatat (”kelluvat”) kaareutuvat sitä enemmän mitä ohuempia ja pitempiä sivumitat ovat. Käyristymä ei enää kuitenkaan kasva, vaikka laatan sivumitta kasvaakin tietyn ”rajan yli”. Kun laatan paksuus on noin 7 cm, niin raja on suunnilleen 6 metrissä, joten käyristymä ei enää siitä kasva, vaikkapa sivumitta kasvaisikin.
sunnuntai,
19.
helmikuuta
2012 - klo 7.
56 (yli 97 vuorokautta sitten)
Eli lyhyesti....
sunnuntai,
19.
helmikuuta
2012 - klo 11.
38 (yli 97 vuorokautta sitten)
Suorastaan ällistyttävä havainto, joka on varmaankin sieltä pitkän kokemuksen ja havaintojen kautta tullutta tietoa. Minun käsitykseni on taas se, että Betonitoh...laatan käyristyminen on seurausta puun ominaisuuksista ja tarkennettuna nimen omaan seetripuun.
sunnuntai,
19.
helmikuuta
2012 - klo 14.
30 (yli 97 vuorokautta sitten)
MONTA on taas vauhdissa...
sunnuntai,
19.
helmikuuta
2012 - klo 14.
57 (yli 97 vuorokautta sitten)
"Eli lyhyesti....
Sisäpuolinen rakentaminen
Ajattele, kysy, toteuta
Viestejä:
1366
kpl
sunnuntai,
19.
helmikuuta
2012 - klo 17.
28 (yli 97 vuorokautta sitten)
Niin, pitää tilata oikeanlaista betonia.
maanantai,
20.
helmikuuta
2012 - klo 0.
22 (yli 97 vuorokautta sitten)
Viisastelua.
Sisäpuolinen rakentaminen
Ajattele, kysy, toteuta
Viestejä:
1366
kpl
maanantai,
20.
helmikuuta
2012 - klo 6.
24 (yli 97 vuorokautta sitten)
Niin näkyy olevan... Ilmankos ne lattiat käyristyy...
maanantai,
20.
helmikuuta
2012 - klo 9.
21 (yli 96 vuorokautta sitten)
Näyttääpä tohtorilla anteeksi kamalasti "tohtorilla" taas tieto loppuvan heti alkuunsa, kuten niin Monta kertaa ennenkin, joten seuraavaksi otetaan käyttöön valvojen puoliviralliset oikeudet.
sunnuntai,
26.
helmikuuta
2012 - klo 13.
25 (yli 90 vuorokautta sitten)
Lisättäköön tuohon alkuperäiseen kysymykseen edellä olevien lisäksi miten (maanvaraisenkin) eristeen
Oikealaatuisen betonin ja jälkihoidon ohella sitä voidaan
Korostaen raudoituksen paikkaa, niin se on oltava laatan keskiviivan yläpuolella vetoraudoituksena sekä myös kutistumisen että halkeilun pienentämiseksi.
Normaali oikeaoppinen betoniraudoituskin lisää käyristymistä.
Siihen/niihin löytyy täysin rakennusfysikaaliset syyt.
sunnuntai,
26.
helmikuuta
2012 - klo 22.
07 (yli 90 vuorokautta sitten)
Näköjään täällä ei ole sananvapautta, kun valvoja poistaa oman kirjoituksensa ja vertauksena plagioimansa alkulähdetekstin, jota oli asiattomasti lainattu niin kuin teksti olisi kirjoittajan aitoa sellaista. Siis copy-paste menetelmällä pitkiä pätkiä.
maanantai,
27.
helmikuuta
2012 - klo 8.
22 (yli 89 vuorokautta sitten)
Voi voi
Taas meni turha työ hukkaan
Viestejä:
865
kpl
maanantai,
27.
helmikuuta
2012 - klo 21.
40 (yli 89 vuorokautta sitten)
Niinpä niin! Kyllä se on vähintään voivottamisen arvoinen, koska plagiaatin paljastaja halusi ilmeisesti osoittaa kuinka siinä plagioija oli hyvin tökerösti yrittänyt pimittää/häivyttää plagiointiaan. Hän (plagioija) ei ollut ilmeisesti ymmärtnyt betoni.com sivuston kirjoitusta ollenkaan, koska hän oli muutamalla omalla häivytys/harhautuslisäyksellä kääntänyt alkuperäistä tekstiä aivan täysin päälaelleen mm. siten, että lattiabetoni on sitä parempaa käyristymisen estoa, kun siinä on mahdollisimman vähän hienoainesta ts. sehän tarkoittaa sitä, että silloinhan se lattiabetoni on parasta kun se tehdään täysin pestystä sepelistä. Mm. tuon huomautuksen ko. kirjoittaja oli oikeastaan ainoana asiana kommentoinut jutussa.
Lisää
oma kommenttisi tähän kysymykseen/vastaukseen
Tarvitset Rakentaja.fi tunnukset
voidaksesi lisätä kommentin
