19.5. klo 16:29 | 445 949 jäsentä
|
|
| Kysy, niin vastaamme
|
 |
||||||
|
|||||||
 | Näytä Perustukset aihealue | Edellinen | Edellinen |
|
|||
|
Hei, päätin tehdä terassin betonilaatasta 65m2, joka on puoliksi lasikatettu. Olin ajatellut valaa 10cm laatan ja laittaa 6x150x150 teräsverkon tueksi. Pohjatyöt on osittain tehty ja nyt olisi muutama kyssäri. Rakennesuunnittelija piirsi 10cm laatan reinavahvikkeella (20cm) ja mestari sanoi et koko laatta 14-16cm. ohjeet on selkeät, joten kysynkin mikä on yleinen käytäntö? A) 10cm laatta B) 10cm laatta + reunavahvistus C) 14-16cm laatta Maaperä on hikka jossa kiviä (0-50cm). Poistin kaikki nyrkkiä suuremmat kivet 30cm syvyyteen asti. Ohje on laittaa routasuojaus. Kysymys kuuluu laitetaanko routasuojaus, mikäli tiedostetaan jo tekovaiheessa ettei maa roidi? Onko mitään järkeä laittaa lattialämmitysputket terassilaattaan varmuuden vuoksi? Naapuri suositteli ja minä lämpenin idealle. Toisin itse ajattelin, että 65m2 laatta lämpenee mukavasti kesällä ja sitä lämpöä voisi tarpeen tullen siirtää vaikka kylpytynnyriin/uima-altaaseen. Ohjeet on siis selkeä, mutta nyt kysytäänkin kuinka yleisesti tehdään. |
|
||
|
||||||||||
Kysymyksestä on keskusteltu keskustelupalstalla ->>
Alla viimeismmät keskustelut terassi betonilaatasta -aiheesta:
Alla viimeismmät keskustelut terassi betonilaatasta -aiheesta:
keskiviikko, 22. elokuuta2012 - klo 12.32 (yli 270 vuorokautta sitten)
Kiitos vastauksesta. Löytyykö ohjeita betoniterassin tekoon kuten puuterassiin?
Onko olemassa testimenetelmää, jolla routivan/routimattoman maan pystyy tunnistamaan?
Kiitos vastauksesta. Löytyykö ohjeita betoniterassin tekoon kuten puuterassiin?
Onko olemassa testimenetelmää, jolla routivan/routimattoman maan pystyy tunnistamaan?
keskiviikko, 22. elokuuta2012 - klo 16.12 (yli 270 vuorokautta sitten)
Testejä on olemassa esim. kuivaseulonta.
Mutta eräs nyrkkisääntö, jos erotat paljain silmin
maa-aineksen rakeet niin sellainen ei yleensä ole routivaa.
Jos rakeita ei pysty erottamaan voi maa-aines olla routivaa.
Testejä on olemassa esim. kuivaseulonta.
Mutta eräs nyrkkisääntö, jos erotat paljain silmin
maa-aineksen rakeet niin sellainen ei yleensä ole routivaa.
Jos rakeita ei pysty erottamaan voi maa-aines olla routivaa.
keskiviikko, 22. elokuuta2012 - klo 22.15 (yli 269 vuorokautta sitten)
Veikkaampa että routaeristeet tulee halvemmaksi kuin yksikään testi...
Veikkaampa että routaeristeet tulee halvemmaksi kuin yksikään testi...
torstai, 23. elokuuta2012 - klo 12.01 (yli 269 vuorokautta sitten)
Tässä on muutama maaurakoitsija sanonut ettei tämä maa roudi. Loogisesti kun ajattelee, niin yksinkertainen testi voisi olla seuraavanlainen:
- 10 litran ämpäri
- porataan x määrä pieniä reikiä pohjaan
- täytetään ämpäri 5 litralla testattavaa maa-ainesta
- punnitaan kuivapaino
- kaadetaan 5 litra vettä
- punnitaan 30min jälkeen
- todetaan painoindeksin nousun perusteella onko maa routiva vai ei
Testin hinta alle 5e! Sen lisäksi että testi säästää kukkaroa, niin se säästää myös luontoa. Tuo testimenetelmä oli keksitty ja perustuu olettamukseen, että maa joka sitoo kosteutta tai ei läpäise sitä on routivaa maata. Tässä vinkki rakennusalan oppilaitokselle?
Linkkejä ja vinkkejä vastaavista testeistä olisi poikaa.
Tässä on muutama maaurakoitsija sanonut ettei tämä maa roudi. Loogisesti kun ajattelee, niin yksinkertainen testi voisi olla seuraavanlainen:
- 10 litran ämpäri
- porataan x määrä pieniä reikiä pohjaan
- täytetään ämpäri 5 litralla testattavaa maa-ainesta
- punnitaan kuivapaino
- kaadetaan 5 litra vettä
- punnitaan 30min jälkeen
- todetaan painoindeksin nousun perusteella onko maa routiva vai ei
Testin hinta alle 5e! Sen lisäksi että testi säästää kukkaroa, niin se säästää myös luontoa. Tuo testimenetelmä oli keksitty ja perustuu olettamukseen, että maa joka sitoo kosteutta tai ei läpäise sitä on routivaa maata. Tässä vinkki rakennusalan oppilaitokselle?
Linkkejä ja vinkkejä vastaavista testeistä olisi poikaa.
torstai, 23. elokuuta2012 - klo 21.20 (yli 268 vuorokautta sitten)
Löytyyhän niitä testejä ja menetelmiä, tosin ei ämpäri menetelmää.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&cad=rja&ved=0CC8QFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fcivil.aalto.fi%2Ffi%2Ftutkimus%2Fpohjarakennus%2Fopinnaytteet%2Fd_jarmo_pesu.pdf&ei=4Go2UJb9D6Gn4gTag4DIDA&usg=AFQjCNFGHExxbzCnNiAAIcCU3RAwhc0HaA
Tässä yksi määritelmä:
Routivia kivennäismaalajeja ovat savi, hiesu, hieno hieta ja yleensä sellaiset moreenit ja muut maalajit joissa hiesua ja sitä hienompia lajitteita kuin 3 painoprosenttia laskettuna 2 mm pienempien rakeiden määrästä. Koska yleensä ei voi olla täysin varma maalajien hienojen ainesten määrästä, tulisi kapillaarisen vedennousun katkaisevana kerroksena käyttää rakeisuudeltaan vähintään 2 mm:n maa-ainesta eli soraa. Eloperäiset maalajit, kuten esim. turve, humus ja lieju tulee aina poistaa rakennuspaikalta ennen rakennustöiden aloittamista. Perusmuurien ja -pilareiden anturat tuetaan yleensä kaivamattomaan perusmaahan. Joskus anturan alle tulee tiivistetty sora. Täyttömaana käytetään karkeaa, kapillaarisen vedennousun estävää salaojitussoraa.
Löytyyhän niitä testejä ja menetelmiä, tosin ei ämpäri menetelmää.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&cad=rja&ved=0CC8QFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fcivil.aalto.fi%2Ffi%2Ftutkimus%2Fpohjarakennus%2Fopinnaytteet%2Fd_jarmo_pesu.pdf&ei=4Go2UJb9D6Gn4gTag4DIDA&usg=AFQjCNFGHExxbzCnNiAAIcCU3RAwhc0HaA
Tässä yksi määritelmä:
Routivia kivennäismaalajeja ovat savi, hiesu, hieno hieta ja yleensä sellaiset moreenit ja muut maalajit joissa hiesua ja sitä hienompia lajitteita kuin 3 painoprosenttia laskettuna 2 mm pienempien rakeiden määrästä. Koska yleensä ei voi olla täysin varma maalajien hienojen ainesten määrästä, tulisi kapillaarisen vedennousun katkaisevana kerroksena käyttää rakeisuudeltaan vähintään 2 mm:n maa-ainesta eli soraa. Eloperäiset maalajit, kuten esim. turve, humus ja lieju tulee aina poistaa rakennuspaikalta ennen rakennustöiden aloittamista. Perusmuurien ja -pilareiden anturat tuetaan yleensä kaivamattomaan perusmaahan. Joskus anturan alle tulee tiivistetty sora. Täyttömaana käytetään karkeaa, kapillaarisen vedennousun estävää salaojitussoraa.
maanantai, 27. elokuuta2012 - klo 11.55 (yli 265 vuorokautta sitten)
Rakennesuunnittelija piirtänyt 2-3x50m routasuojauksen. Hintaa tulee routaeristeelle päälle 1000e luokkaa kun suojattavan alueen koko n.80m2.
Tuntuu melko kalliilta ratkaisulta, joten hieman haluaisin saada lisää keskustelua ja käytännön vinkkejä tältä osin.
Mitä jos laatan ympärille tekee salaojituksen. Vesi ei näin pääse laatan alle ja tältä osin ei pitäisi olla routimisongelomaa? Voiko ratkaisu olla näin yksinkertainen?
Rakennesuunnittelija piirtänyt 2-3x50m routasuojauksen. Hintaa tulee routaeristeelle päälle 1000e luokkaa kun suojattavan alueen koko n.80m2.
Tuntuu melko kalliilta ratkaisulta, joten hieman haluaisin saada lisää keskustelua ja käytännön vinkkejä tältä osin.
Mitä jos laatan ympärille tekee salaojituksen. Vesi ei näin pääse laatan alle ja tältä osin ei pitäisi olla routimisongelomaa? Voiko ratkaisu olla näin yksinkertainen?
maanantai, 27. elokuuta2012 - klo 20.13 (yli 264 vuorokautta sitten)
"Rakennesuunnittelija piirtänyt 2-3x50m routasuojauksen."
Kustannus n. 12,50 € / m2. Ompa kallista tuo rakentaminen ?!
Eihän suunnittelijaa kannata uskoa, kun se tulee niin kalliksikin.
Kannattaisiko jättää koko projekti ?
"Rakennesuunnittelija piirtänyt 2-3x50m routasuojauksen."
Kustannus n. 12,50 € / m2. Ompa kallista tuo rakentaminen ?!
Eihän suunnittelijaa kannata uskoa, kun se tulee niin kalliksikin.
Kannattaisiko jättää koko projekti ?
tiistai, 28. elokuuta2012 - klo 12.36 (yli 264 vuorokautta sitten)
Asian ydin on kannattaako routasuojata maa, joka ei roudi!
Rakennesuunnittelija ei epäröi hetkeäkään laittaa varmuuden vuoksi jotain ekstraa, jotta ei varmasti olisi vastuussa mahdollisista ongelmista.
Ilman tervettä kyseenalaistamista, ei voi kehittyä ja tulla hyväksi. Toiset taas tyytyy osaansa ja tekee jut niin kuin muut sanoo.
Routasuojauksen osuus terassilaatasta on 25-35% luokkaa. Mielummin laittaisin sen rahan näyttävimpiin laattoihin kuin turhaan laatan alle.
Asian ydin on kannattaako routasuojata maa, joka ei roudi!
Rakennesuunnittelija ei epäröi hetkeäkään laittaa varmuuden vuoksi jotain ekstraa, jotta ei varmasti olisi vastuussa mahdollisista ongelmista.
Ilman tervettä kyseenalaistamista, ei voi kehittyä ja tulla hyväksi. Toiset taas tyytyy osaansa ja tekee jut niin kuin muut sanoo.
Routasuojauksen osuus terassilaatasta on 25-35% luokkaa. Mielummin laittaisin sen rahan näyttävimpiin laattoihin kuin turhaan laatan alle.
tiistai, 28. elokuuta2012 - klo 12.42 (yli 264 vuorokautta sitten)
Laita molemmat. Eikö ole niin että mitä näyttävämmä pinnan tekee, sen tärkeämpi on minimoida riski, että jostakin ratkeaa.
Vai, onko sillä väliä?
Laita molemmat. Eikö ole niin että mitä näyttävämmä pinnan tekee, sen tärkeämpi on minimoida riski, että jostakin ratkeaa.
Vai, onko sillä väliä?
tiistai, 28. elokuuta2012 - klo 21.09 (yli 263 vuorokautta sitten)
"Rakennesuunnittelija ei epäröi hetkeäkään laittaa varmuuden vuoksi jotain ekstraa, jotta ei varmasti olisi vastuussa mahdollisista ongelmista."
Mikäli haluat kyseenalaistaa tuon suunnitelman, keskustele asiasta suoraan sen suunnittelian kanssa. Sieltä pitäisi saada perusteltu vastaus "päänsäryn" hoitoon.
Täältä käsin on vaikea lähteä neuvomaan, saati sitten kyseenalaistamaan suunnittelijan ratkaisua, joka tuntee kohteen.
"Rakennesuunnittelija ei epäröi hetkeäkään laittaa varmuuden vuoksi jotain ekstraa, jotta ei varmasti olisi vastuussa mahdollisista ongelmista."
Mikäli haluat kyseenalaistaa tuon suunnitelman, keskustele asiasta suoraan sen suunnittelian kanssa. Sieltä pitäisi saada perusteltu vastaus "päänsäryn" hoitoon.
Täältä käsin on vaikea lähteä neuvomaan, saati sitten kyseenalaistamaan suunnittelijan ratkaisua, joka tuntee kohteen.
keskiviikko, 29. elokuuta2012 - klo 7.08 (yli 263 vuorokautta sitten)
No, onko se perusmaa routivaa vai ei. Sehän ratkaisee koko jutun.
No, onko se perusmaa routivaa vai ei. Sehän ratkaisee koko jutun.
keskiviikko, 29. elokuuta2012 - klo 8.56 (yli 263 vuorokautta sitten)
"Pohjatyöt on osittain tehty ja nyt olisi muutama kyssäri."
Kyssäriisi ratkaisut eivät löydy täältä ja toisekseen se pihiys on kallis toimenpide. Se yleensä maksaa, jolloin "miksi jätin sen routasuojauksen pois?"
Huomaapa vielä, että mehumaijalla tonkivat ja muut jätevesisuunnittelijat eivät ole rakennusalan asiantuntijoita ja suunnittelijoita.
Ongelmasi on ratkaistava siellä paikan päällä ja loppujen lopuksi maksajan korvien välissä.
Tämäkin kommentti on jo turha ja myöhässä. Olkoon! Vai vieläkö pihiydessäsi ”testailet”?
"Pohjatyöt on osittain tehty ja nyt olisi muutama kyssäri."
Kyssäriisi ratkaisut eivät löydy täältä ja toisekseen se pihiys on kallis toimenpide. Se yleensä maksaa, jolloin "miksi jätin sen routasuojauksen pois?"
Huomaapa vielä, että mehumaijalla tonkivat ja muut jätevesisuunnittelijat eivät ole rakennusalan asiantuntijoita ja suunnittelijoita.
Ongelmasi on ratkaistava siellä paikan päällä ja loppujen lopuksi maksajan korvien välissä.
Tämäkin kommentti on jo turha ja myöhässä. Olkoon! Vai vieläkö pihiydessäsi ”testailet”?
|
|
|
| Kysy, vastaamme | Keskustelut | Rakentajapörssi | Lomakearkisto | Määräykset ja ohjeet | Rakenneleikkaukset | Laskurit | Rakennusaikataulu Kustannusarviot | Huoltokirja | Tee Se Itse | Sää | Rakennussanasto | Rakennuspäiväkirja © Sanoma News Oy |
