keskiviikko,
15.
heinäkuuta
2009 - klo 19.
03 (yli 2 vuotta sitten)
Perusmaan päälle muovi? Hieman erikoinen vinkki ryömintätilan toiminnan tehostamiseen. Kosteus alkaa tiivistymään muovin alapintaan ja muodostaen homekasvustoa. Reitettyä muovia on ilmeisesti tutkittu TKK:lla ja sillä kosteudentuotto ryömintätilaan alenee merkittävästi. Homeriski säilyy kuitenkin. Parempi ratkaisu voisi olla kevytsorakerros ryömintätilan pohjalle.
rakennusinsinööri
Viestejä:
134
kpl
keskiviikko,
15.
heinäkuuta
2009 - klo 21.
06 (yli 2 vuotta sitten)
Meillekin ehdotettiin muovin laittoa ryömintätilaan. Onneksi niin hulluja emme menneet tekemään. Meillä on talo tosi kostealla maalla jossa ei edes salaojista ole riittävästi apua. Kaikista konsteista huolimatta kosteusprosentti huiteli päälle 70:ssä kunnes sitten laitoimme ryömintätilaan kuivaajan. Hygrostaatti säädettiin hieman yli 50 prosenttiin ja siinä se on pysynyt nyt jo kolme vuotta.
Hyvä ja toimiva ratkaisu, ainakin meillä.
keskiviikko,
15.
heinäkuuta
2009 - klo 23.
28 (yli 2 vuotta sitten)
Kun kyse on vanhan talon huonosti toteutusta alapohjarakenteesta, jonka kosteus aiheutuu olemattomasta tai puutteellisesta kapillarikatkosta, niin muovin lisääminen saattaisi näin maalaisjärjellä olla kokeilemisen arvoinen ratkaisu. Muovin alapinta olisi varmasti märkä ja ehkä homeinenkin, mutta ei kai se haittaisi kun muovin yläpuolinen rakenne tuulettuu kuitenkin riittävästi. Olisi halpa ja kokeilemisen arvoinen konsti.
keskiviikko,
15.
heinäkuuta
2009 - klo 23.
42 (yli 2 vuotta sitten)
Kokeillahan voi muutakin sutta.
perjantai,
17.
heinäkuuta
2009 - klo 1.
09 (yli 2 vuotta sitten)
Alapohja on tavallaan ulkotila? Onko kovalevy eli tavallaan lastulevy sinne muutenkaan sopiva? Paha niitä on enään vaihtaa tai kapillaarikatkoa korjata... Rakenta.fi:n ehdottama tuuletus tarkistettava ensimmäiseksi. Kuivaaja paras edellämainituista?
perjantai,
17.
heinäkuuta
2009 - klo 6.
38 (yli 2 vuotta sitten)
Näistä alapohjista on ollut paljon puhetta. Oikeaoppinen tuulettuva alapohja ei tarvitse mitään vippaskonsteja. Tuulettuva alapohja on maanpinnan tasossa tai sen yläpuolella. Pilariperustus ei kaipaa mitään lisätuuletusta ja betonisokkelialapohjaan vaikka 10% pohjapinta-alasta ja aukot lähellä nurkkia ettei katveita synny.
Nämä maakuoppa-alapohjat ovat tuhoon tuomittuja kuten olette näilläkin palstoilla keskusteltu. Se on niitä tulevaisuuden "valesokkeleita", joita ihmetellään, miksi näin rakennettiin. Maakuoppa-alapohjassa kosteutta riittää "Kiinaan saakka", siitä vaan kuivaimia laittelemaan...., järjetöntä touhua.
Yksi syy tähän, miksi tähän on tultu on se, ettei AMK / korkeakouluopetuksessa GEO-suunnittelu ole riittävän tehokasta.
perjantai,
17.
heinäkuuta
2009 - klo 10.
35 (yli 2 vuotta sitten)
Noihan sen pitää toteuttaa, jos oikeaoppisuutta haetaan kuten BT totesi ja sekin on tästä syystä selvää/johtuu, että rakennusten lattiatasot maanpintaan nänden nosevat älyyttömyyksin; rymintätila > 800 mm + ontelo 240 mm + eristeet 200 pintalaatta 100 = väntään 1340 mm ja kun esim ns. esteettömyys otetaan huomioon korkeat portaat luiskista puhumattakaa. Lisäksi po. asia tuo mainituista syistä myös haasteita arkitehtooniselle toteutuksellekin.
"Kosteushysteriasta" johtuen tuulettuvaa alapohjaa kärjistäen "ylistetään autuaaksi" tekevänä ratkaisuna; Toki oikein tehtynä kosteusteknisesti toimiva, mutta tuo kosoltin muita ongelmia eikä vähäisiä verrattuna esim. maavaraisiin ratkaisuihin, mitkä oikein toteuttuna vähintään yhtä toimivia, jos ei jopa parempia "kosteuskäyttäytymisestä" puhuttaessa.
Yhtä sun toista tarttunut rakentamisesta.
Viestejä:
811
kpl
perjantai,
17.
heinäkuuta
2009 - klo 10.
39 (yli 2 vuotta sitten)
Olen BT:n ja TKT:kanssa täsmälleen samaa mieltä.
maanantai,
20.
heinäkuuta
2009 - klo 9.
42 (yli 2 vuotta sitten)
"Nämä maakuoppa-alapohjat ovat tuhoon tuomittuja kuten olette näilläkin palstoilla keskusteltu. Se on niitä tulevaisuuden "valesokkeleita", joita ihmetellään, miksi näin rakennettiin. Maakuoppa-alapohjassa kosteutta riittää "Kiinaan saakka", siitä vaan kuivaimia laittelemaan...., järjetöntä touhua. Yksi syy tähän, miksi tähän on tultu on se, ettei AMK / korkeakouluopetuksessa GEO-suunnittelu ole riittävän tehokasta."
Tuo on harvinaisen yksiviivaista ajattelua, jota perustellaan sillä, että on nähty niin monta huonoa esimerkkiä. Varmaan niitä nähdäänkin kun asiantuntijana kutsutaan paikalle silloin kun talossa ilmenee jotain ongelmia.
Alapohjan kosteus johtuu kuitenkin vain ja ainoastaan joko riittämättömästä kosteuseristyksestä tai riittämättömästä tuuletuksesta. Riittämätön kosteuseristys voi olla joko maapohjassa riittämättömänä kapillaarikatkona, huonosti toteutettuna salaojituksena tai vääränä täyttönä tai se voi olla sokkelin seinässä tai sitten vikaa on sekä maapohjan että sokkelin seinän kosteuseristyksessä.
Jos sokkelin ulkopuolinen maanpinta on sisäpuolista korkeammalla, siitä aiheutuu kohonnut kosteuskuorma sokkelin ulkopintaan, mutta jos se johtaa kohonneeseen kosteuspitoisuuteen alapohjassa, on vika siinäkin tapuksessa vain ja ainoastaan kosteuseristyksessä.
Vähän samasta asiasta on kysymys kuin että jos vintti kastuu, niin syytetään katon liian loivaa kaltevuutta eikä ymmärretä, että vesikatto vuotaa!
maanantai,
20.
heinäkuuta
2009 - klo 9.
59 (yli 2 vuotta sitten)
No hifistellään tuotakin juttua:
"Vähän samasta asiasta on kysymys kuin että jos vintti kastuu, niin syytetään katon liian loivaa kaltevuutta eikä ymmärretä, että vesikatto vuotaa!"
Eihän se välttämätt noin ole, sillä se katto saattaa ollakin liiankin tiivis, eikä päästä vettä ylöspäin.
Lisää
oma kommenttisi tähän kysymykseen/vastaukseen
Tarvitset Rakentaja.fi tunnukset
voidaksesi lisätä kommentin