LÄMMITYKSESTÄ
Hei.
Kysymysteni pohjaksi seuraavat perustiedot:
Asumme -60 -luvun puolivälissä rakennetussa ok-talossa. vesikiertoinen öljykesksulämmitys.
Kattila on melko uusi Jäspi ECO-17.
Polti:. oilon Junior Pro.
Kiertovesipumppu: EURAMO MXL 10,25_
Kiertovesipumppu on kytketty paluulinjaan, aika lähelle kattilaa.
Kattilalämpö on säädetty 80 asteeseen ja lämmityskiertoon lähtevän veden lämpötila suntilla säädetty tällä hetkellä +46C.
Paluuveden lämpötilasta ei ole tietoa, koska sille ei ole omaa mittaria, mutta kädellä koittaen melko lämmin sekin tuntuisi olevan.
Ulkolämpötila tarkastusajankohtana -22C.
Kattilahuoneen lämpötila n. +18C.
Kattilahuoneessa, joka sijaitsee kellarissa, ei ole lämmityspatteria. Palamisen korvausilmaa varten seinässä on suurikokoinen lautasventtiili, joka menee sokkelin läpi ja mistä tulee raakaa ilmaa kattilahuoneeseen.
Poltin käynnistyy n. 76-78C:ssa ja pysähtyy n. 80C:ssa.
Polttimen käyntiaika: n. 11-12 min.
Savukaasulämpötila: +155C. Hormi: Tiilihormi.
Edellisen ja seuraavan polttimen käynnistymisen välinen aika: n. 13-15 min.
Lämmitysjärjestelmääm menevän veden paine: Ennen polttimen käynnistymistä: 1,0bar, jälkeen: 1,2 bar. Tarkoituksella en pidä korkeampaa painetta.
Kattilasta lähteviä putkistoja ei ole lämpöeristetty.
KYSYMYKSIÄ:
1. Em. pohjatietoihin viitaten vaikuttaako siltä, että asiat olisivat kohdallaan teknisesti?
Poltinta ei ole huollettu muuten, paitsi n.1,5v. Sitten vaihdettiin polttimon suutin ja öljysuodatin. Nyt suutin on täysin kirkas.
Pidin aikaisemmin kattilan lämmön n. 75C:ssa, mutta sitten nostin n. 80C:een.
2) Onko tällä toimenpiteellä energiatalodellista merkitystä suuntaan, tai toiseen?
3) Riittäisikö asetukseksi n. 75C ?
4) Miten polttimon automatiikka on säädetty – onko käynnistymis- ja sammumislämpötilojen ero se määräävä tekijä?
5) Jos pidän kattilalämmön esim. 75C:ssa, niin missä vaiheessa poltin käynnistyy?
6) Onko näiden lämpötilojen säädöillä minkälainen merkitys
A) Öljyn kulutukseen?
B) kattilan nokeentumiseen / kuntoon?
7) Mitkä siis mahtaisivat olla ihannearvot? (Monenlaisia arvioita olen kuullut, mutta en saanut yksiselitteisiä vastauksia).
8) Minkälainen lämpöhukkavaikutus on sillä, että kattilalta lähteviä putkia ei ole eristetty?
9) Kannattaako eristää, jos ajatellaan, että kattilahuoneessa ei ole lämpöpatteria?
Nythän tuo ”lämpöhukka” toisaalta antaa kattilahuoneelle peruslämmön.
10) Kannattaako / täytyykö myös kattilahuoneesta lähtevät käyttövesiputket (niin kylmä- kuin kuuma) myös eristää?
11) Piileekö siis jonkin asteinen vaara, että jos eristän putket, käy kattilahuone liian kylmäksi?
(Korvausilmaa palamiselle on joka tapauksessa varmaan tuon seinäventtiilin kautta otettava. Se, miten suurella tai pienellä seinäventtiiliä pidän, on arpapeliä – kovilla pakkasilla melko pienellä joka tapauksessa. Toivottavasti tuleva ilmamäärä riittää polttimolle, että palaminen olisi optimaalista.)
12) Onko normaalia, että kiertovesipumppu on melkoisen kuuma?
On jonkin verran kuumempi kuin paluuvesiputken lämpö.
Kiertovesipumpussa on 3 eri käyntinopeutta: I, II ja II. Aikaisemmin se oli asetuksessa II, mutta kuumenemisesta johtuen ja Lvi -asentajan neuvosta pienensin sen asetukseen I.
Maalaisjärjellä ajatellen savukaasulämpötilan ollessa 155C, tulee mieleen, että siinä menee kyllä energiaa harakoille.
13) Asialle ei kait ole mitään tehtävissä, koska alhaiset savukaasulämpötilat ilmeisesti rapauttavat hormia?
14) Tekisi vain mieli saada sekin lämpöenergia talteen – ehdotuksia?
15) Olisiko joitain toimenpiteitä, joita en ole ymmärtänyt, mahdollisesti syytä tehdä?
(Paitsi poltinhuolto ja -tarkistus tässä jossain vaiheessa.)
Kiitos etukäteen vastauksestanne, jonka pyydän lähettämään sähköpostiini.
Ystävällisesti
|
|
Jäsennro:
57715
|
|
Kysymyksiä:
12
kpl
|
| |
|
|
