Pihaprojekti aloitettiin jo viime talvena, jolloin otimme yhteyttä pihasuunnittelija Jukka Uotilaan (T:mi Havupiha). Jukka tuli ensin talviselle työmaalle katsomaan, millaisesta paikasta on kyse, ja lisäksi sovimme palaverin meille kotiin. Kahvipöydässä kerroimme toiveistamme ja ajatuksistamme, ja näiden tietojen pohjalta Jukka teki meille pihasuunnitelman, joka esiteltiin tällä sivustolla jo aiemmin.
Pihan teko aloitettiin pääoven eteen tulevien rappujen tekemisellä. Jukka ja pihakivitoimittaja yhdessä hahmottelivat, millaiset portaat ja kulkuväylät pihalle pystyisi tekemään, ja toteutus menikin helpolla toimittajann urakkana. Samassa yhteydessä tehtiin kiveys autokatokseen ja autotallin edustalle.
Ennen maansiirtotöitä järjestimme pihatalkoot, jossa pihalta raivattiin rakennusjätteet ym. pois. Sen jälkeen paikalle tuli Jukan järjestämä kaivinkone ja telaketjukuormaaja, jotka levittivät kuopan kaivamisesta syntyneet savikasat takapihalle. Valitettavasti kaikkea maata ei saatu omalle pihalle mahtumaan, mutta onneksi Jukalla oli toinen projekti, jonne tarvittiin täyttömaata, ja näin vältimme ainakin maankaatopaikkamaksut. Olimme kuvitelleet, että pihaa tehdään viikkokaupalla,
mutta kolmessa päivässä piha oli saanut lopulliset muotonsa;
puut oli kaadettu ja karsittu, pusikot raivattu, savikasat hävitetty,
multa ja turve levitetty, talonvierus sekä kulku- ja ajoväylät
sepelöity! Emme voineet muuta kuin hämmästellä, kuinka
nopeasti ympäristöstä tuli paljon mukavampi ja viihtyisämpi
– ei ollut enää sellainen olo, että on tuomittu elämään
rakennustyömaan keskellä ikuisesti. Tässä vaiheessa pihantekoon tuli pieni tauko, mutta sitten jo muutettuamme projekti eteni nurmikon merkeissä: Olimme Jukan suosituksesta valinneet takapihalle siirtonurmikon, ja päivän verran kannoin Jukan apupoikana ruohorullia. Se oli hauskaa hommaa; ruoho rullattiin paikoilleen noin 0,5 m leveistä ja reilu 2 m pitkistä paloista. Seuraavana aamuna katselimme takapihaa ikkunasta hieman epäuskoisina: voiko tuo oikeasti olla meidän takapihamme?
Seuraava yllätys oli vastassa noin viikon kuluttua, kun töistä tullessamme huomasimme pihalle tulleen istutuksia! Onneksi kasveissa oli vielä nimilaput paikoillaan, niin pystyimme lukemaan, mitä tuivioita ja hemlokkeja eri puskat olivatkaan... Alkuun kastelimme siirtonurmea ja kasveja päivittäin, mutta nyt syksyn myötä maa on pysynyt muutenkin kosteana, ja nurmikonkin pitäisi olla jo kunnolla juurtunut. Nyt ruoho on leikattu ensimmäisen kerran niin kylvetyltä kuin siirretyltä alueelta. Siirtonurmi on todella tuuheaa, eikä rikkaruohoja ole havaittavissa. Kylvetty nurmikko on lähtenyt myös hyvin kasvuun, mutta on vielä varsin harvaa ja rikkaruohoista. Ensi keväälle ja kesälle jäi vielä tehtävää, koska talon vierelle tehtäviä istutuksia ei vielä laitettu, koska ne kuitenkin kärsisivät talon ulkorappausta tehtäessä, ja pensasaitakin on vielä istuttamatta. Vaikka näin rakentamisen loppusuoralla on sellainen olo, että
rahanmenoa pitäisi pikkuhiljaa alkaa hillitä, emme ole hetkeäkään
katuneet pihan tekemistä tässä vaiheessa. Uskoaksemme pihan
tekeminen maksaa ihan yhtä paljon, vaikka sen tekisi pikkuhiljaa
vähän kerrallaan. Eri asia tietysti on, jos on rajattomasti
aikaa käytettävissä eikä aio käyttää
apuna koneita vaan kärrää kaiken saven, mullan kottikärryillä
jne, mutta siihen meillä ei ollut mahdollisuutta. Nyt meillä
on valmis piha – joka jo tänä syksynä kaipaa haravoimista
ym. huolenpitoa – ja pääsemme heti ensi keväänä
nauttimaan valmiista pihapiiristä.
<<-- Takaisin edelliselle sivulle
|