Urakkamies tekemässä kulkuväylää kadulta pääovelle.

Muuttopäivä oli suunniteltu tämän viikon torstaille. Jo nyt oli käynyt selväksi, että talo ei missään tapauksessa olisi muuttopäivänä valmis - mutta tavoitteena oli saada siitä asuttava. Olimme pitkään käyneet keskusteluja oikeasta muuttoajankohdasta, mutta lopulta päädyimme siihen, että muutto kaikkineen olisi helpompi tehdä vielä kesäloman aikana. Tämä silläkin riskillä, että kaikki varoittivat talon jäävän ikiajoiksi puolivalmiiksi, mikäli muuttaa ennen viimeisenkin listan kiinnittämistä.

Vanha asuntomme täyttyi lainalaatikkokasoista. Karoliina käytti kaiken mahdollisen ajan pakkaamiseen, ja minä yritin saada asioita työmaalla eteenpäin. Muuttoa ajatellen oli tärkeää saada piha sille mallille, että muuttoväki ei joutuisi tarpomaan kuravellissä ja käyttämään väliaikaisia portaita tms. Onneksi urakoitsija sai kivettyä käytävän ovelta kadulle saakka juuri aikataulussa, joten tämäkin asia saatiin ojennukseen. Saumausta vaille valmis!

Talo valmis ottamaan muuttajat vastaan.

Lämpöpumppu kytkettiin toimintaan, ja näin taloon saatiin lämmintä vettä, mikä tiettävästi ei ole muuton edellytys. Oleellista on, että vettä ylipäätään tulee… Putkimiehemme Tarmo Mänkärlä tuli yllättäen vielä yhtenä iltana tarkistamaan, että kaikki vesi- ja viemärisysteemit toimivat. Toki kaikki kunnossa olikin, mutta kieltämättä tällaisesta huolehtimisesta ja vastuuntunnosta tulee hyvä mieli.

Putkimiehemme Tarmo Mänkärlä tarkistamassa, että kaikki toimii niin kuin pitääkin.	Olohuone.

Niin kuin odotettua olikin, meni muuttotarkastus läpi ongelmitta. Koko viikon kestänyt sadekin taukosi illaksi, ja ahkeriksi työmuurahaisiksi tiedetyt talkoolaiset saapuivat muuttamaan omaisuuttamme. Karoliina oli pakannut omaisuutemme laatikoihin, joita oli helppo pinota autojen kyytiin. Riittävän suuren talkooväen ansiosta tavaramme oli viety uuteen kotiimme neljässä tunnissa, ja sinne sitten jäimme laatikkokasojen keskelle ihmettelemään keskeneräistä kotiamme…

Sekamelskaa keittiössä, muuttolaatikoita olohuoneessa ja eteisessä.

Jo tässä vaiheessa haluamme kiittää lähisukuamme jatkuvasta avusta ja tuesta rakennusvaiheen kaikissa vaiheessa. Lapsenhoitoapu on ollut välttämätöntä, ja on ollut mukava joskus saada välipalakin työmaalle. Puhumattakaan rautakauppareissujen hoitamisesta ja yleismiehenä toimimisesta silloin, kun minä olen ollut arkityössäni. Ystäville kiitos kärsivällisyydestä - me kun emme viimeisen vuoden aikana ole pahemmin ystävyyssuhteita vaalineet. Jospa tästä alkaisi sosiaalinenkin elämä palata pikkuhiljaa normaaliraiteille!

<<-- Takaisin edelliselle sivulle