Ikkunoiden asennus copyright
Suorakanava Oy

Lattiavalun tuoma kosteus oli pikkuhiljaa haihtunut, ja uskoimme ajan olevan otollinen ikkunoiden asentamiselle. Koska siporexseinän paksuus on 375 mm, piti päättää, miten ikkunat asennetaan syvyyssuunnassa. Tästäkin asiasta tuntui olevan paljon erilaisia mielipiteitä, mutta arkkitehtimme suosituksesta päädyimme asentamaan ikkunat siten, että ikkuna tulee 50 mm sisään ulkoseinän pinnasta. Koska ikkunoidemme karmisyvyys on 170 mm, jää sisäpuolelle vielä pieni taso kukkaruukkuja yms. varten.

 



Talon iItäpääty.

Seuraava selviteltävä asia oli kiinnitysmetodi. Ikkunoita tunnutaan monesti kiinnitettävän pelkällä uretaanivaahdolla, mutta toisaalta kuulimme väitteitä, joiden mukaan 10 vuoden kuluttua uretaanivaahdon kyky pitää ikkunoita paikoillaan on vähintäänkin kyseenalainen. Tässä tilanteessa päätös oli helppo: laitetaan ikkunat kiinni karmiruuveilla, ja hoidetaan eristys ulkopuolelta villalla ja sisäpuolelta uretaanivaahdolla, niin tulevaisuuden pitäisi olla turvattu.

Vanhempien makuuhuone yläkerrassa.

Ikkunoiden asentamisessakin tuntuu olevan paljon erilaisia tapoja. Jotta ikkunat saataisiin helposti oikeaan syvyyteen, ruuvattiin ikkuna-aukkoon laudat stoppareiksi oikeaan syvyysasemaan; ts. sisäpuolelta ikkuna oli helppo painaa oikeaan syvyyteen. Ikkuna-aukon alareunaan ruuvattiin muutama ruuvi, joiden kannat säädettiin samaan vaakasuoraan tasoon.

Näin ikkunan karmit asettuivat samantien vaakasuoraan ilman sen kummempaa kiilojen tms. säätämistä. Koska karmiruuveja varten piti laittaa erikseen proput, piti karmisysteemi ensin asettaa paikoilleen, merkitä reiän paikat, ottaa karmi pois, porata reikä, laittaa proppu paikoilleen ja saada karmi jälleen samaan paikkaan. Tämä souvi oli näillä "asennusruuveilla" ja lautastoppareilla huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi pelkkiä kiiloja käyttämällä. Tosin varmasti ikkunoita asennetaan kivitaloon niinkin, että ikkuna laitetaan kerran oikeaan asemaan ja laitetaan proppu paikoilleen karmin läpi. Niin tai näin, nyt tulos oli ainakin hyvä, vaikka aikaa kenties menikin hiukan enemmän.

Julkisivu pohjoiseen.

Ikkunat oli varastoitu väliaikaisesti muutaman sadan metrin päähän, ja timpurit hakivat niitä tavallisella peräkärryllä aina muutaman kerrallaan. Mukavaa ikkunoiden asentamisessa oli se, että nyt taloon tuli lisää valoa - ikkunoita peittävästä suojamuovista huolimatta - ja että tuulen tuiverrus alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Koska ilmanvaihto samalla huononi, tiivistyi tiettyihin ikkunoihin kosteutta yöllä, mutta sopiviin paikkoihin sijoitettujen lämpöpuhaltimien avulla tästäkään ei tullut isompaa ongelmaa. Nyt ilmanvaihtoa oli helppo säädellä, ja suurin kosteusongelma helpotti viikon aikana.

Näkymä keittiöstä ruokailuhuoneeseen, pariovi avautuu takapihalle.

Päänvaivaa aiheutti olohuoneen suurten ikkunoiden (yhden mitat 3 m x 1,8 m) asennus. Hankalaksi asian teki se, että ne olivat kiinteitä ikkunoita (ts. laseja ei saanut irti) ja valmistajan tietojen mukaan ne painoivat noin 300 kg kappaleelta. Mietimme, että yhden ikkunan asennus lattiatasolle voisi jotenkin onnistua lihasvoimin, mutta kun niitä piti saada asennettu kaksi päällekkäin… Turvallisimmaksi vaihtoehdoksi jäi asennuksen tilaaminen valmistajalta, ja niinpä pressut jäivät vielä peittämään olohuoneen ikkuna-aukkoja.

 

 

 

Ruokailuhuoneen oven asennus.

Toim. huom. Kuten huomtaan, on tilanteita, joissa asennus on viisainta jättää ammattilaisen tehtäväksi.

Jatkoa seuraa...

Lisätietoa Jämerä-kivitaloista...  


<<-- Takaisin edelliselle sivulle

 



Loading