Routaeristystä ja myrskyn jälkien siivousta copyright
Suorakanava Oy

Keskiviikkona talvimyrsky iski jälleen Suomeen. Pääsin tavallista myöhemmin töistä ja lähdin sotkemaan fillarilla räntätuiskussa kohti rakennusta. Kadun päästä näin rakennuksella valojen olevan päällä, mikä alkoi huolettaa, koska kenenkään ei olisi pitänyt olla siellä ainakaan töissä. Kun lopulta sain ulko-oven auki, selvisi syy päällä oleville valoille: Myrskytuuli oli romauttanut olohuoneen ylemmän ikkunan peiterakennelman sisälle, ja tuuli pääsi vapaasti tuivertamaan sisätiloissa. Näin seinään kiinnitetyt paperit heiluivat tuulessa ja saivat liiketunnistimella varustetun valon palamaan.

Pressulla peitetty olohuoneen ylempi ikkuna-aukko seuraavana

Eipä siinä sitten auttanut muu kuin ryhtyä miettimään, miten vahingon saisi korjattua mahdollisimman pikaisesti. Korjausavuksi soitin isäni, mutta samantien hänen ehdittyä paikalle minulle soitettiin työpaikaltani ja jouduin lähtemään takaisin töihin. Onneksi pääsin takaisin parin tunnin kuluttua, ja sillä välin isäni oli purkanut alas romahtaneen varsin massiivisen rakennelman.


Sisäpuolelle laitettiin lisäksi ylitse jäänyttä aluskatetta pitämään tuulta.

Pimeässä räntämyrskyssä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää virittää aukon ulkopuolelle pressu. Kiersimme pressun helman pari kierrosta laudan ympärille, ja löimme laudan kumpaankin päähän valmiiksi naulat pystyyn. Saadakseni naulattua pressun ikkunan yläreunaan joutuisin seisomaan olohuoneen ikkunan jakavalla loskaisella ja osin jäisellä palkilla. Näin ollen ensimmäinen työ oli tehdä kaide, joka samalla estäisi pressua painumasta sisään. Kun sain kaiteen paikoilleen, löin ikkuna-aukon yläpuolelle kannatusnaulat, joiden varaan pressurakennelman voisi aluksi laskea. Seuraava vaihe olikin nostaa pressu lautoineen paikoilleen. Minä seisoin ikkunapalkilla, ja isäni nosti ulkoa lautaa toisesta päästä pitkällä laudalla. Useamman yrityksen jälkeen saimme laudan paikoilleen, ja itse naulaaminen menikin sitten jo helposti. Ulkoa kiinnitimme pressun sivut vielä rimoilla, ja näin valiaikainen korjaus saatiin tehdyksi. Kuulostaa helpolta, mutta tähän kaikkeen meni aikaa useampi tunti.


Jälkeenpäin on pakko myöntää, että palkilla seisominen pelotti. Hommaa ei yhtään helpottanut, että vaatteet olivat märät, oli pimeää ja liukkaalta peltikatolta tuli jatkuvasti räntäpaakkuja. Ja suurin onni oli siinä, että kukaan ei ollut rakennuksella silloin, kun painava ikkunarakennelma romahti sisään - sen alle kun olisi jäänyt niin olisi huonosti käynyt!

Seuraavana päivänä parantelimme ikkunarakennelmaa laittamalla aluskatetta ikkuna-aukon sisäpuolelle. Viikonloppuna vielä viimeistelimme talon vierustäyttöjä ja routaeristystä laittamalla pitkään varastoituna ollutta Thermisolin EPS-eristettä autokatoksen sivuille. Bobcat oli juuri sopiva kone salaojasoran kantamiseen, mutta kyllä lapiomiehellekin tehtävää jäi!

 



Pakkasjakson aikana piha oli jäätynyt ja kantoi Bobcatin hyvin.



Lapiomiehellekin jäi tehtävää.

Toim. huom. Sääolosuhteet ovat aiheuttaneet melkoisesti ylimääräistä riesaa tällä työmaalla, mutta toivoa sopii, että kevät ja kesä ovat suotuisammat.

Jatkoa seuraa...

Lisätietoa Jämerä-kivitaloista... Lisätietoa kivivillasta...


<<-- Takaisin edelliselle sivulle

 



Loading