Räystäät valmistuvat ja villakuorma saapuu työmaalle
copyright
Suorakanava Oy

Takapihan telinetyöt käynnissä.

Kattotyöt jatkuivat entiseen malliin vesisateessa. Julkisivun kattotuolit ja räystäät tulivat valmiiksi, ja minäkin pääsin vapaapäivänäni rakennusmiesten kanssa purkamaan räntäsateessa telineitä ja sen jälkeen kasaamaan niitä uudelleen takapihalle. Etenkin telineiden purkaminen oli ammattitaitoa vaativaa työtä; piti tarkkaan miettiä, missä järjestyksessä osat ottaa pois ettei saa telineitä niskaansa. Kaikesta varovaisuudesta huolimatta vahinko oli lähellä, kun telinettä kasatessamme se alkoi voimakkaasti kallistua, koska vinotukea ei oltu vielä laitettu paikoilleen. Onneksi yksi rakennusmiehistä sai räystäästä kiinni ja onnistui pitämään telineet pystyssä sen aikaa, että me muut menimme nopeasti alas ja laitoimme vinotuet paikoilleen.

Pohjoissivun kattotuolit ja räystäät valmiina.

Räystäiden valmistuminen toi taloon uutta ilmettä ja ryhtiä. Kadulta katsottuna katto näytti jo aivan valmiilta, ja kaiken tämän rakentamishässäkän keskellä saimme taas hiukan uskoa tulevaisuuteen. Jospa tämä vielä iloksi muuttuisi…

Räystäiden valmistuminen toi taloon ryhtiä ja ilmettä.

Villakuorma saapuu

Perjantaina saimme punavalkoraitaisen kuorman työmaalle. Yläpohjan eristeeksi olimme tilanneet 39 pakettia Parocin UNS 37 -villaa ja 12 pakettia 30 mm:n paksuista kovempaa WAS 25t -villaa. Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa paketit pressun alle suojaan, mutta kuormaa tihkusateessa jalkakäytävälle purkaessa huomasimme pikkupakettien muovien menevän helposti rikki ja päätimme varastoida 39 pikkupakettia autotalliin. Kova villa oli paketoitu yhteen suureen kuormalavaan muoveilla, joten se sai jäädä sään armoille - toki pressun alle.

 





39 villapakettia varastoitiin autotalliin.




Yläpohjan eristeeksi laitettiin Parocin valikoimasta 150 mm UNS 37 - ja 30 mm WAS 25t –kivivillaa.


Kova villa odottamassa asennusta.

Jo totuttuun tapaan tuuli riepotteli talvista Turkua. Luonnollisestikin kovaa villaa suojannut pressu oli lähtenyt yön aikana pois paikoiltaan, ja valehtelematta aikaa kului tunti, kun virittelin sitä kasan päälle takaisin; kun yhden kulman sai paikoilleen ja alkoi laittaa seuraavaa, lähti jo edellinen taas menemään. Kun saa pyrstön irti niin nokka tarttuu… Ei ollut kovin kaukana, etten olisi pyytänyt jotakuta ohikulkijaa pitämään hetken kulmasta kiinni!

Kaikkia oviaukkoja ei oltu muurattu suoraan mittojen mukaan, joten nyt oli aika trimmata ne oikeisiin mittoihin. Viritimme ohjurilaudat sahattavan seinän molemmin puolin, ja itse sahaaminen menikin helposti siporextoimituksen mukana tulleella isohampaisella käsisahalla. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa - ensimmäinen sahaus meni vinoon, koska ohjurilautojen paikkaa ei oltu mitattu riittävän tarkasti. No, pinnan sai oi'ottua hiomalaudalla ja muutenkin vahinko oli lähinnä henkinen - oviaukkoon tulee karmi, eikä kukaan koskaan näe, onko sahaus aivan suora.

 

 

Oviaukot sahattiin oikeisiin mittoihin H+H Siporexin toimittamalla käsisahalla. Oikea sahauslinja varmistettiin ohjauslaudoilla.




Jatkoa seuraa...

Lisätietoa Jämerä-kivitaloista... Lisätietoa kivivillasta...


<<-- Takaisin edelliselle sivulle

 



Loading