Mikrobien kasvuedellytykset rakennuksessa Mikrobeja ja niiden itiöitä on kaikkialla, sillä ne ovat osa normaalia elinympäristöä. Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen kosteutta, lämpöä ja ravinteita. Homesienet ja muut mikrobit voivat kasvaa missä tahansa; jopa pinnoille kiinnittynyt pöly esim. betonin ja teräksen pinnalla sisältää riittävästi ravinteita eräiden mikrobien, kuten homesienten, kasvun käynnistymiseen. Myös rakennuksen lämpöolosuhteet ovat yleensä suotuisat mikrobikasvulle. Useimmat mikrobit kasvavat lämpötila-alueella 10-40°C niiden optimikasvulämpötilan ollessa 20-30°C. Siten ainoa mikrobikasvua käytännössä säätelevä tekijä rakennuksessa on rakenteiden ja pintojen kosteus. Mikrobikasvu voi alkaa optimilämpötilassa, kun rakenteen tasapainokosteus on >65-70 %. Kosteusvaurion kehittyessä vauriokohtaan ilmestyvät ensimmäisinä yleensä home-, hiiva- ja/tai sädesienikasvustot ja myöhemmin rakenteen sisältämän kosteuden kohotessa voi etenkin puurakenteissa ilmetä sinistymä- ja lahovikoja. Toisin kuin homesienet, lahottajasienet voivat siirtää rihmastollaan vettä kosteasta puurakenteesta kuivaan puuhun, jopa betonirakenteen läpi. Kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei tuhoa mikrobikasvustoa kokonaan, sillä mikrobien itiöt ovat hyvin kuivuutta sietäviä. Osa mikrobeista jatkaa kasvuaan, jos rakenteen kosteus kohoaa uudelleen. Rakenteen kosteusolosuhteet määräävät sen, kehittyykö mikrobikasvusto muutaman päivän, kuukauden vai vuosien kuluessa. Rakennuksen mikrobien aiheuttaman terveyshaitan tunnusmerkkejä Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvuston syynä on yleensä kosteusvaurio. Kosteusvaurioita esiintyy rakennuksissa niin ala- ja yläpohja- kuin seinärakenteissakin. Syynä voi olla suunnittelu- tai rakennusvirhe, rakennuksen tai rakenteiden puutteellinen tuuletus, vesikattovuodot, putkisto- ja laitevioista aiheutuneet vuodot, epäonnistunut materiaalivalinta tai rakennuksen väärät käyttötottumukset. Jos rakenteet kostuvat esim. rakennusvaiheen aikana, tämä saattaa aiheuttaa mikrobien vapautumista sisäilmaan vielä pitkään sen jälkeen, kun rakenteet ovat kuivuneet. Koska rakenteiden tai sisäpintojen kosteusvaurio voi johtaa mikrobikasvuston syntyyn ja siten mahdolliseen terveyshaittaan, kosteusvaurio on välittömästi korjattava. Asuin- ja oleskelutilojen sisäpinnoilla tai rakenteissa silmin havaittava mikrobikasvusto voi näkyä värinmuutoksena materiaalin pinnalla tai puuterimaisina, pölymäisinä tai pistemäisinä kasvustoina.
Homeenhaju, maakellarimainen, tunkkainen haju Kosteusvaurio voi kehittyä rakenteiden sisällä vuosien mittaan ilman, että rakennuksen sisäpinnoilla on havaittavissa merkkejä kosteusvauriosta tai mikrobikasvustosta. Näissä tapauksissa aika ajoin aistittava homeenhaju tai maakellarimainen, tunkkainen haju voi viitata sisäpintojen alla esiintyviin mikrobikasvustoihin. On tavallista, että hajua aistitaan rakennuksessa vain silloin tällöin tai tietyissä tilanteissa. Haju on seurausta mikrobien aineenvaihdunnasta, jota mm. kosteusolosuhteet säätelevät. Haisevia aineenvaihduntatuotteita ei välttämättä muodostu jatkuvasti. Lisäksi rakennuksen ilmanvaihdon toiminnasta aiheutuvat paineenvaihtelut ja ulkoiset tekijät voivat jaksottaa hajun esiintymistä tiettyihin aikoihin tai tilanteisiin. Tilassa oleskelevien henkilöiden oireilu Rakennuksessa oleskelevien henkilöiden oireilu saattaa viitata mahdolliseen mikrobien aiheuttamaan terveyshaittaan. Tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden limakalvojen ärsytysoireet, kuten nenän tukkoisuus ja nuha, toistuvat nenäverenvuodot, äänenkäheys, yskä ja limannousu keuhkoista, hengenahdistus ja hengitysvaikeudet. Myös erilaisia yleisoireita voi esiintyä, esim. selittämätöntä kuumeilua, päänsärkyä, väsymystä ja pahoinvointia. Nämä oireet yleensä lievittyvät tai häviävät, kun oleskelu rakennuksessa keskeytyy tai lakkaa. Homealtistukseen liittyvät myös toistuvat infektiot, kuten hitaasti paranevat flunssat, poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdukset ja lapsilla keskikorvantulehdukset. Pahimmissa tapauksissa poikkeuksellisen mikrobialtistuksen seurauksena voi kehittyä pitkäaikaissairaus, esim. krooninen keuhkoputkentulehdus, allerginen nuha, astma, ihottuma tai allerginen alveoliitti. Rakennuksen mikrobien aiheuttaman terveyshaitan toteaminen Jos rakenteiden kosteusvauriot näyttävät ilmeisiltä, rakenteiden kostumisen syy ja laajuus tulisi välittömästi selvittää. Tämä nopeuttaa korjaustöiden aloittamista. Koska kostunut rakenne on aina mahdollinen mikrobien kasvualusta, kostunut rakenne on korjattava ja kosteuden pääsy estettävä rakenteeseen, mieluummin ennen mikrobikasvuston kehittymistä vaurioituneeseen rakenteeseen. Joissakin tapauksissa rakennuksen sisäpinnoilla tai rakenteissa ei ole havaittavissa näkyvää mikrobikasvustoa, mutta rakennuksessa tiedetään tapahtuneen vesivahinkoja tai esiintyvän kosteusvaurioita. Mahdollisen mikrobihaitan tunnusmerkkejä ovat myös vesivaurion jäljet, homeinen tai maamainen haju tai mikrobialtistukseen viittaava oireilu. Näissä tapauksissa kostuneet rakenteet ja mahdolliset mikrobikasvustot pyritään paikallistamaan. On tärkeää selvittää pintojen ja rakenteiden kosteus, huoneiston tai rakennuksen ilmanvaihtuvuus ja huoneilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Rakenteita avatessa ja näytteenoton yhteydessä on usein tarpeen suojautua suojavaatetuksella ja hengityssuojaimella. Erityisesti purku- ja korjaustyössä on käytettävä hengityssuojaimia ja muita työhygieenisiä toimia altistuksen ehkäisemiseksi. Jos avatuista rakenteista paljastuu silmin havaittavaa mikrobikasvustoa ja mikrobien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden leviäminen asuintiloihin on tästä kohdasta mahdollista, terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta voidaan pitää todettuna. Vauriokohtien valokuvaaminen on hyödyllistä siltä varalta, että vauriosta tarvitaan todisteita tapauksen käsittelyn myöhemmässä vaiheessa.
Rakennuksen mikrobien aiheuttaman terveyshaitan poistaminen Kun kosteusvaurio ja/tai mikrobikasvusto on todettu rakennuksessa, on välittömästi ryhdyttävä selvittämään rakenteiden kosteusvaurion aiheuttajia ja vaurioituneen alueen laajuutta. Kosteusvaurion syyt on tunnettava, jotta vaurion aiheuttajat saadaan poistettua ja vaurion uusiminen estettyä riittävillä korjaustoimilla. Korjausten suunnittelu ja toteutus tulee aina perustua hyvään rakennustekniseen asiantuntemukseen. Mikrobikasvustojen saastuttamat materiaalit on yleensä aina poistettava etenkin, jos mikrobikasvusto on sisätilojen pintamateriaaleissa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, jos kyseessä on esimerkiksi kantava rakenne. Tällöin mikrobikasvusto tulee poistaa esim. höyläämällä, hiomalla tai harjaamalla. Pestävät pinnat voidaan puhdistaa yleispuhdistusaineella ja tarvittaessa desinfioida esimerkiksi klooripitoisella desinfiointiaineella. Desinfioinnin jälkeen pinta huuhdotaan ja kuivataan huolellisesti. Desinfiointi ei kuitenkaan suojaa pintaa mikrobikasvua vastaan eikä toistuvaa pintojen käsittelyä suositella korroosio- ja ärsytysvaikutusten vuoksi. Rakenteiden puhdistuksen yhteydessä on käytettävä vettä mahdollisimman vähän, jotta vesi ei kastelisi liikaa jo ennestään kostuneita rakenteita. Kostuneet rakenteet on kuivattava huolellisesti. Kostuneita rakenteita ja puhdistettuja pintoja ei kannata jättää kuivumaan itsestään, koska kuivuminen vie tällöin niin pitkän ajan, että mikrobikasvustoa voi muodostua uudelleen kosteaan rakenteeseen. Rakenteiden kuivaaminen lopetetaan, kun rakenteen kosteusmittaukset osoittavat rakenteen kuivuneen materiaalille ominaiseen kosteustasoon. Korjaustoimien ajaksi korjauskohde eristetään mahdollisimman hyvin ympäröivistä tiloista ja korjauksen ajaksi huoneistoon jäävät huonekalut (etenkin pehmustetut huonekalut ja tekstiilit) ja muut tavarat suojataan esim. muoveilla. Lisäksi on huolehdittava siitä, että itiöt eivät myöskään leviä korjausten aikana muualle rakennukseen ilmanvaihdon kautta. Korjausten jälkeen tilat on siivottava huolellisesti ja korjausten aikana syntyneiden epäpuhtauksien poistamiseksi rakennuksen tai tilan ilmanvaihtoa on tehostettava, ennenkuin tilat otetaan uudelleen käyttöön. Huolellisella siivouksella on suuri merkitys hajuhaittojen ja oireilun ehkäisemisessä korjausten jälkeen. Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön aiheesta julkaisema Sisäilmaohje kirja on tilattavissa Oy Edita Ab:sta, asiakaspalvelunumerosta (09) 566 0266 ja ohjeen täydentävä Asumisterveysopas julkaisu Ympäristö ja Terveys-lehdestä puhelinnumerosta (02) 633 4960.
|
