Rakentaminen & Remontointi - Lämmitys - maalämpö vs sähkö sekä verotus

Millainen järjestelmä maksaa 20t€? Meilläpäin maapiirillä oleva järjestelmä maksaa yleensä max 10t€+kaivuutyöt. Tuo riittää jo 300m2 lämmitykseen. jos taas menee porakaivohommiksi niin 30€/m maksaa kaivo nykyään ja maametri tuon saman. 20t€ kuullostaa käsittämättömältä normaalitaloon..

Kotihiiri --
Jäin vielä miettimään investointisi kannattavuutta ja tarkentaisin aikaisempaa laskelmaani:

Kokonaisenergiankulutukseen vaikuttaa myös autotallin ja varastojen lämpötila ja ilmanvaihto. Useimmiten näissä tiloissa pidetään huonelämpötilaa alhaisempaa lämpöä, esim 10-12C. Lämmitystarveluku 12C sisälämpötiloille lienee noin puolet (2200 astepv) etelärannikolla 17C lämmitystarveluvusta (4000 astepv).
Pienellä laskuharjoituksella laskennallinen kokonaisenergiantarve voisi olla asuinrakennukselle 173m2 x 130 kWh/bruttoneliö = 22490 ja piharakennukselle 50 x 65 kWh/m2 = 3300 kWh, yhteensä siis noin 25800 kWh/ vuosi.

Mikäli et olisi lämmittänyt takkaa, voidaan arvioida karkeasti, että olet säästänyt MLP:llä sähkössä n 7400 kWh - €690,-.

Aikaisemmassa laskelmassa olin arvioinut MLP:n investoinnin 6-8000,- kalliimaksi kuin suorasähkö. Korjaan laskelmaa hieman, sillä kannattavuudessa tulee huomioida:
1) vesikiertoisen lattian lisäkustannus kaapeleihin verrattuna voisi olla noin 3000,-.
2) maalämpöpumppu ja kaivo 13500,-.
3) oletamme että LTO ja IV on muilta osin samanlaiset, joten voimme jättää ne pois muuttujista.
Näin MLP investointi on luokkaa 16500,- suorasähköä kalliimpi.

Neljän prosentin korolla laskettuna 16500,- lisäinvestointi vuotuisilla 690,- euron sähkösäästöllä antaa takaisinmaksuajaksi n. 25 vuotta.

Muutama kommentti Leporello:n laskelmaan:

1. Runsaan 200m2:n vesikiertoisen lattialämmityksen saanee jo tuolla 3000 eurolla, erotus tuskin on tuota luokka, mikäli kaapeleista jotain joutuu maksamaan...

2. Sähkölämmitys taloon joutunee ostaamaan lämminvesivaraajan - maalämmössä tuo yleensä sisältyy kokonaisuuteen...

Toivottavastijoskusvalmis --

Totta, voi olla että kaapeleiden ja putkien ero voi olla jonkin verran pienempi. Saimme 2007 useammalta lattialämpöputkitoimittajalta 178 neliön kaksikerroksiseen taloon tarjouksia 5000 luokkaan, säätöpiirejä taisi olla 5-7.

Olet oikeassa myös varaajan suhteen. Tehowatti näyttää olevan Taloon.com:ssa 2360,- ja halvempiakin löytyy.

Laskelma oli tarkoitettu suuntaa-antavaksi, joskin yllättävän hyvin reealimaailmaa vastaavaksi uudemmilla taloilla.

Jos MLP:n lisäkustannus olisi vaikkapa tuo 13500,- ja vuotuinen säästö sähkössä 690.-, takasinmaksuaika olisi yli 21 v....ilman MLP:n elinkaarikustannuksia.

Aika usein kun näitä MLP-talojen kulutuslukemia kysellään, unohtuu sitä sun tätä, esimerkiksi se, että poltetaan muutama motti halkoja leivinuunissa, en kuitenkaan väitä että Kotihiiren tapauksessa olisi tästä kyse.

Kaikki voi käydä laskemassa tuolla jotain arviota asiassa:

http://lammitysjarjestelmat.hosting.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php

Eli se on Motivan palvelu ja käsittääkseni Motiva on puolueeton. Lisäksi kannustaa energian säästöön jne. Silti lukemat saattaa yllättää monet.

En nyt ehtinyt vielä tarkemmin katsoa noita laskelmia takaisinmaksuajasta. Tuntuu noin äkkiseltään katsottuna kyllä aika merkilliseltä... Mitä itse joidenkin laskelmien perusteella joskus laskeskelin pari vuotta sitten, niin takaisinmaksuajaksi saatiin noin 10 vuotta, johon pitää vielä ottaa huomioon, että silloin laskettiin arvioilla ja arvioitiin maalämmön tuoma hyöty pienemmäksi kuin mitä se nyt on osoittanut olevansa.

Puulämmityksestä kyseltiin. Lämmitämme silloin tällöin takalla, lähinnä ihan omaksi iloksi, sillä säästöä sillä ei aikaiseksi saa. Systeemihän on se, että pumppu ottaa ulkomittarista lukemat, jonka mukaan se lämmittää taloamme. Itse olemme säätäneet käyrän sopivaksi meille. Sisälämpötila on noin 20 astetta, tasaisesti. Huonetermostaatitkin meillä aluksi oli, mutta se tappoi koko periaatteen ja niinpä otimme ne pois käytöstä. Makuuhuoneissa noilla saisi ehkä lämpötilaa laskettua parilla asteella, mutta emme ole niihinkään takaisin laittaneet.

Takan lämmittäminen ei siis vaikuta suuntaan eikä toiseen lämmityskuluissa. Takka on lähinnä omaksi iloksi ja tunnelman luojaksi ja tuohan se mukavaa lisälämpöä jos niin haluaa.

Ja tuosta Motivan laskurista... Se ei ikävä kyllä päde suuriin taloihin lainkaan. Minusta kuitenkin asetelmat muuttuvat, jos kyseessä on 150m2 talo tai 250m2 talo. Maalämpöpumppuahan ei mielestäni edes kannata asentaa noin 150m2 taloihin, koska hyötysuhde verrattuna perustamiskuluihin on silloin niin pieni että takaisinmaksuaikakin voi hyvinkin olla tuo Leporellon mainitsema 25 vuotta.

Katsoin tarkemmin ja löysin perustavaa laatua olevan virheen laskelmissasi??? Vai ymmärsinkö väärin????

Leporello laskeli siis näin:
"Kokonaisenergiankulutukseen vaikuttaa myös autotallin ja varastojen lämpötila ja ilmanvaihto. Useimmiten näissä tiloissa pidetään huonelämpötilaa alhaisempaa lämpöä, esim 10-12C. Lämmitystarveluku 12C sisälämpötiloille lienee noin puolet (2200 astepv) etelärannikolla 17C lämmitystarveluvusta (4000 astepv).
Pienellä laskuharjoituksella laskennallinen kokonaisenergiantarve voisi olla asuinrakennukselle 173m2 x 130 kWh/bruttoneliö = 22490 ja piharakennukselle 50 x 65 kWh/m2 = 3300 kWh, yhteensä siis noin 25800 kWh/ vuosi.

Mikäli et olisi lämmittänyt takkaa, voidaan arvioida karkeasti, että olet säästänyt MLP:llä sähkössä n 7400 kWh - €690,-."

Ensinnäkin... Onko tuo laskelmasi 25 800 kWh/vuosi siis kulutusarvio pelkälle lämmityssähkölle, kuten ymmärsin? Eli jos lämmittäisimme sähköllä, kulutustarve olisi tuo. Selvä.

Mutta laskelmissasi meidän todellinen kulutus on nyt pielessä. Olet ottanut ilmeisesti laskelmiisi lukeman, jonka mainitsin olevan kokonaiskulutus (18 430 kWh) eli siis lämmitys ja käyttösähkö yhteensä. Jos erotat laskelmiisi sen todellisen lämmitykseen menneen kulutuksen, se olisi tuo 7 874 kWh.

Näillä oikeilla lukemilla laskien tulokseksi saataisiin siis jotain sen suuntaista, että olemme säästäneet lämmityssähkössä noin 17 926 kWh/vuosi, joka tekee rahassa 1 676 e. Eli kuoleentumisaikakin suurinpiirtein puolittuu. 10 vuotta siis on sittenkin lähempänä totuutta.

Ja ottaen huomioon vielä sen, että autotalli/varastotila on ihan yhtä lämpimiä kuin asuintilakin, voit vähentää laskelmistasi myös sen mukamas-säästön osuuden ja laskea kulutuksen niidenkin osalta ihan saman kaavan mukaan kuin asuintalon osaltakin. Lämmitystä kyllä on kuristettu noiden osalta, mutta lämpötila pysyy silti sielläkin noin 20 asteen paikkeilla.

Ja koskapa tuo vaikuttaa edelleen laskelmiesi osalla kuoleentumisaikaan, niin tulokseksi varmaankin saadaan vieläpä vähemmän kuin 10 vuotta, vai ymmärsinkö väärin?

Jos kuoletusaika kustannuksille olisikin todellisuudessa siis jotain 7-8 vuotta, niin minusta olen tehnyt mainion sijoituksen ja olen edelleen tyytyväinen, vaikka välillä jo säikähdinkin miten pieleen olen muka laskelmiani tehnyt...

Mitä muuten maksaa sitten tuon sähkölämmitteisen talon kaapeleiden asennus, jos arvioit että vesikiertoisen putkien asennus on 3000e kalliimpi? Meillä lattialämmitys asennettuna maksoi 3500e autotalli/varasto mukaanlukien, joten sähkökaapeleiden laitto on kai tooooosi halpaa?

Ja tarkennukseksi vielä. pumpussa itsessään on tosiaankin lämminvesitsydeemi, mutta meillä on sen lisäksi vielä 350litran varaaja, joka sekin lämpiää tuolla pumpun voimalla. Ehkä turhaa, mutta haluttiin varautua siihen, että kun 3 teiniä on käynyt suihkussa, meille muillekin riittää vielä lämmintä vettä. Ei ole loppunut kertaakaan.

Kotihiiri --

Pari kommenttia: Jos 50 m2 autotalli ja varasto ovat täyslämpimiä, silloin 29000 kWh lienee oikeampi laskennallinen kokonaisenergian kulutus.

Säästöpotentiaalin kannattavuuden arvioimiseksi meidän ei pidä erottaa erikseen nk. lämmitys- ja taloussähköä. Suurin osa taloussähköstäkin muuttuu asuintaloissa lämpöenergiaksi (ulkovalistusta lukuunottamatta) , joka vaikuttaa varsinaisen lämmityksen tarpeeseen. Näin saamme lähinnä reaalimaailmaa vastaavan ja vertailukelpoisen tuloksen - koska talous- ja lämmityshköjen käyttö ei allokoidu tarkaan käyttötarkoituksen mukaan. Sama koskee muitakin lämmitysmuotoja.

Kokonaisenergiantarpeesta osa on siis ostoenergiaa, osan lämmitätte mahdollisesti omasta metsästä saaduilla puilla, joille ette ole laskeneet hintaa. Osa säästöistä syntyy MLP:lla. (Yhdessä puulämmityksen ja) MLP:n kanssa olette säästäneet siis noin 10600 kWh eli 1007,- antaen neljän prosentin korolla takaisinmaksuajaksi 13500 investoinnille noin 15 vuotta.

MLP-investoinnin takaisinmaksuajaksi lasketaan tyypillisesti yli 20 v, teidän luvut ovat siis tyypillisiä hyvin vertailukelpoisia.

No sen verran kyllä vielä vänkkään, että minusta nimenomaan pitäisi lämmitysenergia erottaa kokonaiskulutuksesta. Käyttösähköhän on täysin tapauskohtaista riippuen sekä asukasluvusta, että kodinkoneiden määrästä ja yleensäkin sähkön kulutustavasta.

Mikähän siis mahtaisi olla pelkkä lämmitysenergian tarve 223m2 lämmittämiseen, jos siis oletetaan että lämmitys tapahtuisi pelkällä sähköllä? Entä öljyllä lämmitettäessä?

Kotihiiri --
Lämmitysenergiaa ei kannata eikä voi erikseen erottaa säästölaskelmassa, koska suurin osa mainitsemiesi laitteiden käyttämisestä muuttuu lämpöenergiaksi vähentäen varsinaisen lämmityksen tarvetta. Siksi säästöjä arvioitaessa tulee tarkastella kokonaisenergiantarvetta, ei pelkästään primäärisen lämmityksen kulutusta.