Rakentaminen & Remontointi - Rakennusfysiikka - bitumikaista anturan päälle

Eipä tuohon K.L:n sillisalaattiin (ruåtsiksi sillidilletoffkinkeladekoff) kannata enää mitään lisätä, koska se on kaukana rakentamisesta.

Perustelut: "Luonnollisesti myös minulla on aluspuun (painekyllästetty) alla "

Miksi ihmeessä täysin tarpeettomasti painekyllästetty puu. Kyllähän se noilla opeilla sen tarvitseekin, mutta silloin on ne tolppien alapäät jo 10 kertaa lahonneet, koska märästä aluspuusta nekin kosteuden saavat ellei sitten joka tolpan alapäähän pane sitä bitumikaistaa. Oletko laittanut?

PS! Se, miksi sokkelikin on syytä mahdollisimman kuivana pitää, on sen sokkelin pinnan rasituksen helpottaminen/keventäminen. Ai, että se kosteus ja pakkanen. Se on kova juttu se.

Keskustelun laatu senkun paranee...

"koska märästä aluspuusta nekin kosteuden saavat ellei sitten joka tolpan alapäähän pane sitä bitumikaistaa. Oletko laittanut?"

No nythän on erikoista rakennusfysiikkaa. Kosteus katkeaa maanalla bitumikaistaan, mutta sokkelin päällä kosteus menee sekä bitumikaistasta että solumuovista painekyllästettyyn alaohjauspuuhun. Varo ettei omassa talossasi se kertopuusta oleva alaohjauspuu lahoa nyky talvien ja kesien korkeasta ilmakosteudesta. Se painekyllästys nyt tuokin näköjään sen suuren lisän kokonaisrakennuskuluihin.

Lainaa:

"Eipä tuohon K.L:n sillisalaattiin (ruåtsiksi sillidilletoffkinkeladekoff) kannata enää mitään lisätä, koska se on kaukana rakentamisesta.

Mikä sillisalaatti, miten tuo liittyy tähän ketjuun tai mihin muuhunkaan rakentamiseen liittyvään ?

Teksti on jaettu täysin ymmärrettävästi kappaleisiin, joissa käsitellään eritellyt asiakokonaisuudet.

Vaikuttaa siltä, että alkuillasta siellä päässä on (taas) nautittu itse tunnistettuja, poimittuja ja säilöttyjä sieniä, tietämys ja tuntemus lienee samalla tasolla, puhutaan sitten sienistä tai rakentamisesta.

Yli kolmen sanan lauseet eivät enää oikein hahmotu....Toisaalta ymmärrän kyllä. Kyseisissä väittämissä asiat on perusteltu ymmärrettävästi, asia voi olla uusi. Kannattaa kuitenkin kokeilla, alkuun vaikka pienessä mittakaavassa.

Perustelut: "Luonnollisesti myös minulla on aluspuun (painekyllästetty) alla "

Kas kun rakennekuvissa tuollainen oli piirretty, niin päätin sinne moisen sitten asentaa.

Teinkö väärin sinun mielestäsi ? Pitäisikö rakenne purkaa ja laittaa tilalle bitumissa dipattu uretaanisoiro ? Oliko rakennesuunnittelija mielestäsi epäpätevä ?

Miksi ihmeessä täysin tarpeettomasti painekyllästetty puu. Kyllähän se noilla opeilla sen tarvitseekin, mutta silloin on ne tolppien alapäät jo 10 kertaa lahonneet, koska märästä aluspuusta nekin kosteuden saavat ellei sitten joka tolpan alapäähän pane sitä bitumikaistaa. Oletko laittanut?

Mistä olet saanut päähäsi, että sokkelin aluspuu (painekyllästetty) on märkä ?

Kumpi materiaali kestää kosteusrasitusta ja hometta paremmin, käsitelty vai käsittelemätön puu ?

Minulle on aivan sama, vaikka itse käyttäisit piimällä siveltyä uppotukkia, enkä edes hämmästyisi asiasta. Rakenusfysiikan perusasiat ovat sinulta niin pahasti hukassa, että oikein hirvittää....

PS! Se, miksi sokkelikin on syytä mahdollisimman kuivana pitää, on sen sokkelin pinnan rasituksen helpottaminen/keventäminen. Ai, että se kosteus ja pakkanen. Se on kova juttu se.

No sitä sokkeliahan pidetään nimenomaan kuivana sillä sorastuksella, patolevyllä ja salaojituksella. Jos salaojia ei olisi, ei muillakaan rakenteilla olisi niin väliä. Vesi pääsisi nousemaan perustuksiin.

Jos patolevyä ei olisi, sokkelin maanalainen pinta joutuisi suuremmalle kosteusrasitukselle. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen on myös tuota sokkelin suojelua. Sokkeli myös usein pinnoitetaan siihen kohdistuvan kosteusrasituksen pienentämiseksi.

K.L

Viesti on piilotettu sen saamien äänien takia. Näytä viesti.

Kyllästetyn alaohjauspuun käyttö tuli 60-70-luvulla matalaperustuksien yhteydessä. Silloin harrastettiin valesokkeleita, joissa pääsääntöisesti alaohjauspuu lahoaa, ellei ole kyllästettyä. Se on sitä perinnettä. Kuivan ja hyvin toimivan sokkelin päällä sitä ei tarvita. Puu kestää sateelta ja kosteudelta suojattuna hyvin tuulettuvissa rakenteissa satoja vuosia.
Siksi meillä on nyt määräys pientalojen lattian ja maanpinnan korkoerosta (väh. 300mm). Meillä on vielä yleisesti vallalla sellainen kulttuuri, jos jotain ei erityisesti määrätä, rakennetaan miten sattuu, kuten näilläkin palstoilla on huomattu. Esim. vesieristykset, kapillaarikatkot, maanpinnan muotoilut, tuuletusrako US-ulkopinnassa, jne..., malleja määräyksista....

Betonitohtori on kommentissaan täysin oikeassa. Onhan päivän selvää, että näin täysin ensirakentajakin tai ei vielä yhtään rakennusta tehneenä Aku Ankasta (ei mainos) lukeneena.

Kun se painekyllästetty puu usein miten täysin vedellä kyllästettynä heitetään/huiskaistaan (kuvaa nykytyyliä rakentamisessa sen sokkelin päälle, niin se aiheuttaa esim. (huom! esim.) kuivuessaan koko runkorakenteen ylimääräistä painumista (pieni lohtu: pieneneehän siinä nykykalliin energian aikana lämmitettävät kuutiot)

a) puu kuivuessaan ohenee

b) märässä puussa tolpan tukipaine aiheuttaa suuremman painuman kuin kuivassa pussa. Painuma ei palaudu/jää samaan tasoon kuin kuivana oleva viereineen osa eli siihen jäänee "monttu" ikuisiksi ajoiksi. Montun suuruus määräytyy tolpan kuormituksesta kuivumisen aikana.

c) Mitä aiheutuu siitä, kun nopean rakentamisen aikana märkä puu suljetaan lähes umpiooon? d) Jos myöhemmin kosteus pääsee alaohjauspuuhun, niin eiköhän se kosteus nouse myös niihin "kestottomiin" tolppiinkin.

e) Kun alaohjauspuu kestää lahoamatta pitkäänkin, niin kestääkö tolpatkin (alapäät)?

Näin Aku Ankasta vai oliko se vain Nakke Nakuttajasta luettuna. Se taisi sittenkin olla tuo viime mainittu. Siellä ohjeistetaan/sanotaan myös, että jos alaohjauspuu kastuu/kostuu, niin rakentajan on syytä mennä kokovartalopeilin eteen ihmettelemään, sillä silloin myös kastuu/kostuu jotakin muuta ja seuraukset ovat viljejyskelvottomille aineille otolliset. Niistä ei saane eu-tukia, ehkäpä vain kotitalousvähennyksen, mutta siitä huolimatta tappiota tulee tai vain raastuvassa extremereissuja.

 

Tuohon anturan- ja perustuksen kapilaariseen kosteusongelmaan ja myös raadon katkoon. Kun muovi laitettiin -70 luvulla eristeiden alle hiekan päälle ja kapilaarikatkoja ei tunnettu,nyt ongelmat tiedetään. Olen purkanut tällaisia rakenteita yli 30 v.sitten rakennettuja.Eristeinä on käytetetty kivivillaa tai styroksia. eristeet ovat muovin päällä yleensä kuivia jos muovi on asennuksessa säilynyt ehjänä, mutta alla hiekka märkää. Elikä muovi alimmaiseksi koko rak. alalle. Pohjan muotoilu keskeltä laskua laidoille ja kerrokset päälle. salaojitus alimmaiseksi. Remontti kohteissa muovin sijaan suodatin kangas. Muovia ei kylläkään käytetä tai suositella nykyään alapohjiin, jotkut rak.liikkeet ovat kuulemma käyttäneet muovia tuulettuvien alapohjien alla.

Eihän rakennusliikkeet määritä mitä rakenteisiin laitetaan vaan suunnittelijat. Rakentajat rakentavat suunnitelmien pohjalta.

Painekyllästettyä siksi että muurahaiset eivät sitä söisi. Mutta onko uudet luontoystävälliset kyllästysaineet tehokkaita?

Kuivaa puuta eivät muurahaiset pure / syö. Alaohjauspuuta ei tarvitse tehdä kyllästetystä puusta. Kuten edellä on kommentoitu on tapahtunut suunnitteluvirhe jos alaohjauspuu kastuu. Siinä kastuu myös seinän alaosa ja homepommi on taas valmis.

Tuota, että onko siinä haittaa jos alaohjauspuun laittaa "varmuuden vuoksi" kyllästetystä. Eihän tuossa paljoa hintaa tule lisää talolle.