Rakentaminen & Remontointi - Ilmanvaihto - Pyöriväkennoinen ja sisäilman kosteus

Pyöriväkennoisista tiedetään että palauttaa osan poistoilmasta tuloilmaan. Markkinoidaan myös että osa poistoilman kosteudesta siirtyy tuloilmaan. Tämä tarkoittaisi että pois puhallettava olisi kuivempaa kuin tavanomaisella LTO;lla. Onko tämä vain markkinointia ja onkohan merkitystä. Tietenkin kone joka palauttaisi kaiken ilman takaisin huoneilmaan kuivattaisi sisäilmaa vähän.

Sisäilman kuivuminenhan on usein ongelma talvipakkasilla.

En ole tietäen hengitellyt pyöriväkennoisella lto:lla varustetun talon ilmaa, mutta kuullu olen että hiukan taitaa olla kosteampaa (siis kuulopuheita). Jotkut heikkohermoisimmat kuitenkin pelkäävät pyöriväkennoisten lto koneiden pilaavan sisäilman.
Fakta lienee että hyötysuhde on niissä reilusti ns. kuutiokoneita parempi. (ja se kuuluisa maalaisjärki puhuu siis tuon olettamuksen puolesta)

Ainakin Enervent palauttaa 4 prosenttia ns. vanhaa ilmaa takaisin. Joten ei kait se aivan pilaantunutta ilmaa ole.

Poistoilma on yhtä kosteaa ns. kuutiokoneissa ja pyöriväkennoisissa. Molempien jäteilman suhteellinen kosteus on 100% (talvella). Molemmissa lämmönvaihtimen kylmään pintaan tiivistyy vettä poistoilmasta. Erona on se, että kuutiokoneesta tämä tiivistynyt vesi poistuu viemäriin, mutta pyöriväkennoisessa se suurelta osin haihtuu tuloilmaan. Ts. pyöriväkennoisessa tuloilma on kosteampaa kuin kuutiokoneessa.

Kiitos MArtikanpeltolainen. Kyllä se taitaa olla sitten kuutiokone valintani. Hyötysuhteen eroista en tiedä. Näillä ns. ristivirtakennoilla etelä-suomessa vuosihyötysuhde samaa tasoa. Jos otta huomioon aina vain nousevan lämpötilan ja sähkönhinnan niin taloudellisesti ristivirta voisi olla edullisempikin.

Jos sähkönsäästö lämmityskuluissa on tavoitteena, kannattaa ottaa pyöriväkennoinen. Sen "vuosihyötysuhde" on selvästi korkeampi kuin kuutiokoneen.
Jos mitataan jäteilman absoluuttista kosteutta, on pyöriväkennoisen jäteilma kuivempaa, koska sen lämpötila on alhaisempi kuin kuutiokoneella. Siitä tulee se parempi hyötysuhde.
Pyöriväkennoinen ei myöskään jäädy yhtä helposti kuin kuutiokone. Siitä tulee se parempi vuosihyötysuhde.

Martikanpeltolainen,

Perusteletko hieman enemmän miksi pyöriväkennoinen olisi jotenkin aina kokonaishyötysuhteeltaan parempi kuin muut vaihtohedot? Vastavirtakennoilla päästään mainospuheissa samoihin hyötysuhteisiin. Todellista faktapohjaista vertailua vaikeuttaa se, että yhdestäkään pyöriväkennoisesta koneesta ei ole olemassa VTT:n mittaamaa sertifikaattia tai muutakaan mittausdataa. Mitä olen valmistajien omiakin käppyröitä katsellut, niin esimerkiksi Enerventin ACE mallin SFP on helposti ~3 hujakoilla. Pyöriväkennoisessa on lisäksi yksi ylimääräinen sähköä syövä moottori, joka pyörittää kennoa.

Itse päädyin vastavirtakennoiseen LTO:n tasavirtapuhaltimilla. SFP arvo pitäisi omalla putkistolla olla siellä 1.5-2.0 välillä. Eikä maksanut montaa sataa enemmän kuin esim. perus ILTO 440. Halvin pyöriväkennoinen olisi maksanut 700e enemmän kuin tuo valitsemani malli ja vastaavilla varusteilla ja tuulettimilla jopa >1000e enemmän.

Ei minullakaan mitään tieteellistä mittausta ole perusteena, ainoastaan oma insinöörijärki :-)
Pyöriväkennoisiakin saa tasavirtapuhaltimilla. Ja se pyöritysmoottori ei ole kuin 25W teholtaan, eli pyöreästi 10% puhaltimien tehosta.

Pyöriväkennoinen on parempi hyötysuhteeltaan, koska pakkasella se jäätyy paljon vaikeammin kuin kuutiokone. Pyöriväkennoiseen ei kerry jäätä, koska "jäähdytyssektorilla" muodostuva jää sulaa "lämmityssektorilla". Tällöin jäteilma voi olla lämpötilaltaan pakkasen puolella kennon jäätymättä umpeen. Kuutiokoneen jäätymistä joudutaan estämään eri keinoin siten, että jäteilman lämpötila joudutaan nostamaan reilusti plussan puolelle. Tästä tulee merkittävä hyötysuhde-ero.

Mainoksissa esitetään aina maksimihyötysuhde olosuhteissa, joissa jäätymisenestoa ei tarvita, eli ulkoilman lämpötiloissa plussan puolella.

Lisättäköön vielä keskusteluun että LTO:n valinnalla on mahdollista saavuttaa suuret säästöt!
Sääntöjen mukaan mitoitettuna ilmanvaihto poistaa lämpimän sisäilman kerran kahdessa tunnissa ja imaisee raikkaan ulkoilman tilalle. Ei ole vaikea käsittää että esim. -20C pakkasessa tuo ei ole kovin energiataloudellista.
Jos saa suuremman hyötysuhteen niin siitä kannattaa pikkaisen maksaakin.

Kunnon pakkaspäivien osuus koko vuodesta on loppujen lopuksi aika pieni. Lisäksi kennon hyötysuhde on ainoastaan osa LTO:n kokonaishyötysuhteesta ja juuri tätä VTT:n sertifikaatit mittaavat. Kannattaa poerehtyä noihin SFP arvoihin tarkemmin. Pyöriväkennoisen hyötysuhteeseen vaikuttaa lisäksi koneen sisäisen putkiston toteutus, kuten esimerkiksi Enerventin sisä- ja ullakkomalleja vertailemalla voi todeta. Itse en saanut fyysikkona mitenkään perusteltua pyöriväkennoisen hankintaa omaan talooni vaikka noin teoriassa kennon osalta onkin varmaan parempi. Meidän taloon ei vaan löytynyt sopivaa mallia, jossa kokonaistaloudellisuus olisi ollut hankintahintaan nähden järkevä. Niin ja vastavirtakennokone on != kuutiokone.