Rakentaminen & Remontointi - Ala-, väli- ja yläpohjat - Puurakenteet - Välipohjan värähtelyarvo

Törmäsin passiivitalossa värähtelyarvoon, joka on 6% yli rakennusvalvonnan määrittelemän sallitun arvon. välipojan palkit ovat 42x230x2 k50. Rakennusvalvonnan vaatima korjaus lisäisi palkkeja tuplamäärän, eli 42x230x4. Jänneväli on 3800, eli palkkien lisäämisellä ei ole kantavuuden kanssa mitään tekemistä.
Kysymys onkin miten määritellään värähdysarvo, millä kaavalla, mitkä tekijät vaikuttaa värähdysarvoon ja onko värähdysarvo määritelty rakennusmääräyksissä?
Onko kysymyksessä rakennusvalvonnan mielivallasta vai mahdollisesta tulevasta EU direktiivistä jota rakennusvalvonta soveltaa ennakoidusti?

Jollakin tuntuu jääneen jotakin rakennusvalvontaa vastaan, kun naapurin "mustaan relluun" rakennusvalvonta on suhtautunut kuten laissa määritetään tai kuuluu. Rakennusvalvonta ei mielivaltaisesti vaadi mitään. Siis juttu ei ole taaskaan uskottava.

Kiitos Monta tästä tyhjentävästä vastauksesta!! Olet todellinen asiantuntija rakennusasioissa. Jatka samalla  tyylillä.

Kun mustaa rellua käyttää vähemmän, niin ei tarvitse kysellä

"Kysymys onkin miten määritellään värähdysarvo, millä kaavalla, mitkä tekijät vaikuttaa värähdysarvoon ja onko värähdysarvo määritelty rakennusmääräyksissä?"

ja sitten väittää/kysellä täysin perusteettomia mielivallasta.

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei anneta suoraa ohjetta/ohjearvoa sallitulle värähtelyarvolle:

Rakmk B10, kohta 2.1.1:
"Kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sillä on riittävä varmuus murtumista vastaan. Normaalikäytössä rakenteella tulee lisäksi olla riittävästi varmuutta rakenteen käyttötarkoitukseen ja sijaintiin nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien, värähtelyjen, painaumien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan."

Koska kansalliset hyväksymiskriteerit puuttuvat, käytetään kriteerinä kansainvälisiä kriteerejä/ohjeita (Eurocode 5, kohta 7.3). Kyse ei ole mielivallasta.

Kiitos Ammattilaiselle vastauksesta. Eurocode 5 oli avainsana oikean tiedon löytymiselle.
Epätietoisuus johtui siitä kun Espoossa vanhemmat rakennustarkastajat eivät vaadi mitään laskelmia värähtelyarvoista ja nuoremmat valvojat taas vaativat.
Oheisena muutamia linkkejä joista asiasta kiinnostuneet voivat tutustua asiaan.

ps. toivottavasti myös "ystäväni" MONTA käyttää tilaisuutta oppia uutta.

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/rakentaminen
/eurokoodit/eurokoodi-5-lyhennetty-ohje-puurakenteiden-suunnittelu/eurokoodi-5-lyhennetty-suunnitteluohje-www-kolmas-painos-1492011.pdf

Espoon kaupunki
Rakennusvalvontakeskus
Tiedote: Puurakenteet ja värähtely
Arvoisa puurakentamisen ammattilainen
Verrattaessa Eurocodea ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, yksi merkittävä ero on
puurakenteisten väli- ja alapohjien värähtelytarkastelu.
Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 määräyksen 2.1.1 (ote ohessa) mukaisesti rakenteella tulee
olla riittävästi varmuutta haitallista värähtelyä vastaan.
Eurocode 5:n kohdassa 7.3 on esitetty laskentamenetelmä ja hyväksymiskriteeri puurakenteiselle
kantavalle lattialle.
Koska Suomen rakentamismääräyskokoelman B10 ei ota suoraan kantaa haitalliseen värähtelyyn,
tulkitsemme jatkossa B10 mukaan suunnitellulla kantavalla puurakenteisella lattialla olevan yleensä
B1:n edellyttämä riittävä varmuus haitallista värähtelyä vastaan, kun se täyttää Eurocode 5:n kohdassa
7.3 esitetyt vaatimukset.
Pyydämme teitä ottamaan asian huomioon viimeistään niissä kohteissanne, johon haetaan
rakennuslupaa 01.04.2010 alkaen.
2.1 Yleiset suunnitteluperusteet
2.1.1
Kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sillä on
riittävä varmuus murtumista vastaan. Normaalikäytössä rakenteella
tulee lisäksi olla riittävästi varmuutta rakenteen käyttötarkoitukseen
ja sijaintiin nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien,
värähtelyjen, painaumien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan.
Yhteistyöterveisin
Espoossa 15.03.2010
Kari Pajanne
Rakennepäällikkö

"Kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten että sillä on riittävä varmuus murtumista vastaan...j.n.e, j.n.e !
Näinhän se on ollut tai olisi pitänyt olla ennenkin, ja näinhän se pitää olla tai pitäisi olla tulevaisuudessakin! Siis "länsirintamalta ei mitään uutta!"

Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja Oulu noudattavat tätä määräystä vaihtelevalla menestyksellä.
Olisi hauska tietää ko. kunnissa rakentavilta kuin heidän kohdalla on menetelty.

Ps. Koska Montaa taas alanärästää niin suossittelen piereskelyä alanärästyksen helpottamiseen.

"Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja Oulu noudattavat tätä määräystä vaihtelevalla menestyksellä."

Mitenkä määräystä voi noudattaa vaihtelevalla menestyksellä ?

Mitenkäs ne muut kunnat sitten ? Noudattavatko ne ollenkaan, vai menettelevätkö ohjeistuksen mukaan ? Vai piut paut veisaavat ?

"Mitenkäs ne muut kunnat sitten ? Noudattavatko ne ollenkaan, vai menettelevätkö ohjeistuksen mukaan ? Vai piut paut veisaavat ?"

Tähän odotellaan kommentteja rakentajilta. Missä kunnissa rakennusvalvonta on vaatinut värähdysarvolaskelmat?
Rakentamismääräyskokoelma ei anna haitalliselle värähtelylle ohjearvoa ja tästä syystä tulkinta on erilainen jopa kunnan sisällä, riippuen rakennustarkastajasta.

Eurokode 5
7.3.3 Kävelystä aiheutuva lattioiden värähtely

Kävelystä johtuvat värähtelyt otetaan huomioon asuin-, kokoontumis-, myymälä- ja toimistorakennusten käyttörajatilamitoituksessa.

Erityistarkastelu on tarpeen jos asuin- tai toimistohuoneiston lattiarakenteen alin ominaistaajuus on alle 9 Hz (f1 < 9 Hz) .

Jos asuin- tai toimistohuoneiston lattiarakenteen alin ominaistaajuus f1 ≥ 9 Hz, tarkistetaan, ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita, että seuraava ehto toteutuu :

δ ≤ 0.5 mm (7.3-FI)

missä δ on 1 kN staattisen pistevoiman aiheuttama lattian suurin hetkellinen painuma lattiapalkin kohdalla

……


Oulun kaupungissa otetaan kävelystä johtuvat värähtelyt huomioon kaikissa asuin-, kokoontumis-, myymälä- ja toimistorakennusten lattioiden käyttörajatila­mitoituk­sessa Eurocode 5:n kohdan 7.3. mukaisesti.


Tämä koskee kaikkia lattiarakenteita. Ristikkosuunnitelmissa on huomioitava, että vaatimus koskee myös ns. puolitoistakerroksisia omakoti­taloja, joissa välipohja on osa kattoristikon alapaarretta.

Eurokoodissa mainittua "ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita" lausetta käytettäessä on yhtenä sopijaosapuolena oltava rakennusvalvonta. Rakennuttaja ja suunnittelija/urakoitsija eivät voi keskenään sopia, ettei värähtelyä huomioida.

Kaikissa tapauksissa on lattian ominaistaajuus tutkittava ja jos se on alle 9 Hz, ei varähtelyn erityistarkastelua voi jättää tekemättä.


Oulussa 28.12.2011


Tapio Klemettilä, tarkastuspäällikkö

Tapani Hoppu, rakenneinsinööri

Ps. Muista ottaa lääkkeesi MONTA.