Rakentaminen & Remontointi - Huvilat ja mökit - Laituri - Ponttoonilaituri

 >Huomaat, että pyöreä painuu vähemmän kun kuormitus lisääntyy 1/4 -> 3/4 ja sen "kuivakorkeus" on tällä alueella suurin<

>Suurin tilavuus (oletan, että tarkoitat vedenpinnan alla olevaa tilavuutta, kun ponttoonista on kyse) < 


>1/4 -> 3/4 ja sen "kuivakorkeus" on tällä alueella suurin<    

Ps. Jos leikataan ponttoonin ylin neljännes pois niin  "leikatussa pyöreässä" suurin tilavuus. 
Öh...Tuo keskikohta tuppaa olemaan paksuin paikka... 

"Hyvä olisi jos ponttoonin kantavuus nousisi edes loppuvaiheessa progressiivisesti..." Eikös se sitä juuri siinä pyöreässä tee, siihen vaakakeskilinjaan asti, ja sitten alkaa vähetä? Ötzi leikkelee pyttyä ja tosi on että se "yläpuoli" on oikeastaan aivan turha, mutta sehän tulee ainakin monissa kotitekoisissa" kaupan päälle", kun tynnöreitä käytetään!
Valmistetaanhan noita tynnörinpuolikkaan muotoisia ponttooneita!

Otetan vaikka tilavuudeltaan 100 litran kappale ja sen vaippa painaa 10 kg on noste kappaleella 90 kg (vedessä). Kappaleen muodolla ei ole merkitystä nosteen kanssa. Noste veähene sitä mukaa kun sitä kuormitetaan. Jos kuormaa on 50 kg on nostetta jäljellä 40 kg.
Kappaleen muodolla on sen vakavuuden kannalta merkitystä. Missä on kappaleen massa / tasapainopiste?

Olisiko "omanarvon" tohtorin syytä lähteä ala-asteen fysiikkkaa opiskelemaan ja siitä uudelleen liikenteeseen?

Esim: Mikä/mitä on noste?

Väännetäämpä asia rautalangasta ja fysiikan lakien mukaisesti:

Ponttoonin (brutto)kantavuus riippuu vain sen tilavuudesta ja 100% kuormituksella muodolla ei ole mitään väliä. Tällöin kaikki saman tilavuuden omaavat ponttoonit ovat yläpinnastaan juuri veden pinnan tasalla. Lokin paska lisää painoa ja laituri/ponttooni menee pohjaan.

Eli 100% kuormituksella kaikki ponttoonit ovat ylikuormitettuja. Hyvä nyrkkisääntö mitoitukselle on, että maksimikuormalla ponttoonien kantavuudesta hyödynnetään vain 3/4 (75%). Laiturin kannen ja ponttoonien omapaino on peruskuorma ja se on yleensä luokkaa 1/4 kantavuudesta (25%). Tällöin ponttoonin "työalue" on 1/4 -> 3/4 sen kantavuudesta ja hyötykuorma vain 1/2 kantavuudesta. Vimeinenkään 1/4 ei jää "varalle" vaan se tarvitaan sen tosiasian vuoksi, että paino laiturilla ei yleensä jakaudu tasaisesti vaan sijoittuu enemmän toiselle reunalle => kallistusvara.

Esim. jos vakaimman mahdollisen eli reunaponttooneilla varustetun laiturin ponttoonien kantavuus on 1000 kg = 500 kg per ponttooni =>
- laiturin rakenteiden paino olisi 250 kg joka siis vastaa 1/4 kuormitusta.
- Maksimikuorma on 750 kg = em. 250 kg omapaino + 500 kg hyötykuorma.
- Ja ideaalitilanteessa tämä maksimikuorma jakautuisi 375 kg / ponttooni (250 kg hyötykuormaa per ponttooni)
- Mutta laituri sietää ponttoonien uppoamatta 375 kg hyötykuorman toisella reunalla ja 125 kg toisella (= yhteensä 500kg)

Eli ponttoonin kantavuuden tulisi olla suurin juuri tuolla työalueella 1/4 -> 3/4.

Otetaanpa sitten neljä eri muotoista ponttoonia, joiden kaikkien tilavuus on sama (ja myös hinta koska se yleensä noudattaa tilavuutta). Meidän tarvitsee tarkastella vain ponttoonien poikkileikkauksen pinta-alaa koska se määrää kantavuuden pituusyksikköä kohden (pituutta ei siis tarvitse määritellä). Samasta pinta-alasta saamme seuraavat mitat:
1) Pyöreä (putkiponttooni): halkaisija 40 cm
2) Suorakaide (laatikko): leveys 40 cm, korkeus 31 cm
3) Neliömäinen: korkeus = leveys = 35 cm
4) Puolisuunnikas: leveys = korkeus = 40 cm; pohja = 0,57 * 40 cm = 23 cm leveä.

Näiden kuivakorkeudet (= korkeus - uppoama) ovat 1/4 kuormalla ja 3/4 kuormalla:
1) Pyöreä: 28 ja 12 cm; ero = 16 cm
2) Laatikko: 24 ja 8 cm; ero = 16 cm
3) Neliö: 27 ja 9 cm; ero = 18 cm
4) Puolisuunnikas: 28 ja 8 cm; ero = 19 cm

Tuota eroa 1/4 -> 3/4 eli ponttoonin painumaa 1/4 kuorman (omapaino) ja 3/4 kuorman (maks. kuorma) välillä voitaisiin kutsua ponttoonin "jäykkyydeksi" tai "hyvyydeksi" tärkeimmällä työalueella. Mitä pienempi sitä parempi.

Kuten eo. huomataan niin pyöreä ja laatikko ovat teoreettisesti lähes yhtä hyviä (ilman pyöristyksiä laatikko on hieman parempi). Mutta vain teoriassa sillä kuten edellä mainittiin niin kuorma ei juuri koskaan jakaudu tasaisesti vaan laituri (ja ponttooni) kallistuu yleensä maksimikuormalla. Pyöreä ponttooni ei menetä ominaisuuksiaan kallistuessaan ja sen kuivakorkeus on laatikkoa parempi. Laatikko toimii huonosti kallistuessaan ja samalla painolla ja painonkaumalla, jonka pyöreä sietää, se kastelee reunan ja ihmiset mieltävät sen kaatuvan. Lisäksi laituri on kaikilla kuormituksilla "märempi".

Pyöreällä (putkiponttoonilla) on tämän lisäksi myös muita ylivoimaisia ominaisuuksia muihin ponttoonien muotoihin verrattuna, mutta se on jo eri juttu.

"Lokin paska lisää painoa ja laituri/ponttooni menee pohjaan."

Nytpä rautalanka on sitä lokin paskaa, sillä laituri ei mene pohjaan ellei se ole jo niin matalassa vedessä, että se on jo pohjassa.

Niin otetaanpa vielä tähän painumat 1/4 ->1/1 kuormalla niin loppuvat myös höpö/mutu puheet pyöreän ponttoonin "degressiivisyydestä" eli muka dramaattisesta kantavuuden heikkenemisestä kun se uppoaa enemmän kuin puolet halkaisijastaan:
1) pyöreä: 28 cm
2) laatikko: 24 cm
3) Neliö: 27 cm
4) Puolisuunnikas: 28 cm

Tämä teoreettisesti fysiikan lakien mukaisesti laskien. Mutta jälleen kerran käytännössä pyöreä noita arvoja on parempi koska se ei menetä ominaisuuksiaan kallistuessaan ja muilla kantavuuden "degresiiviisyys" on lähetyttäessä 1/1 (100%) kuormaa todella dramaattista kallistuneena (nurkka ilmassa)!

Ja tässäkin tuo monessa höpö-höpö-mutu-mutu jutussa hyväksi mainittu puolisuunnikas on kaikkein huonoin.

>Nytpä rautalanka on sitä lokin paskaa, sillä laituri ei mene pohjaan ellei se ole jo niin matalassa vedessä, että se on jo pohjassa.

Juu liioittelin hieman, ei laituri mene sillä puurakenteisella kannella on myös kantavuutta. Mutta jo 500 kg bruttokantavuuden omavaa ponttoonia kuormitetaan 500 kg niin kyllä jo grammakin tuon yli vie sen fysiikan lakien mukaan pohjaan.

Huumoria.......

No nyt on pelkkää hyvin kuvaavaa asiaa, joka kuvaa tiedon tasoa - tässä vitjassa. Ei ku jatkoa vaan. Tuo kertoo myös monia muitakin ketjuja - lähes jokaista.

Siis tuo ei ole mitään huumoria, vaan aivan täyttä asiaa. Hyvin menee, menköön.