Rakentaminen & Remontointi - Huvilat ja mökit - Laituri - Ponttoonilaituri

Ihan ansiokas yritys näiden sivujen Tee Se Itse osiossa: http://www.rakentaja.fi/artikkelit/1610/tee_itse_laituri.htm.

Mutta kun tämä rakenne ponttoonien sijoittelun ja muodon osalta on täysin väärä laiturin tärkeimmän ominaisuuden eli kallistusvakavuuden kannalta. Uiva laituri on sitä vakain mitä lähemmäksi pitkän sivun reunaa ponttoonien kantavuus saadaan ja kaikki kantavuus keskellä vain huonontaa sitä. Laatikkomalliset ponttoonit sijoitettuina poikittain laiturin alle koko leveydeltä ovat onnettomin mahdollinen ratkaisu. Kesämökkilaitureidenkin suunnittelussa kannattaisi käyttää "mutu-maallikoiden" sijasta insinöörejä sillä alasta riippumatta heillä ainakin on fysikan lait hallussa...

Eihän tuo kallistusvakavuus ole pelkästään kiinni ponttonien kantavuudesta ja sijoittelusta. Hyvin tärkeä osatekijä on kelluvan laiturin koko, muoto ja ennen kaikkea massa. Kun massaa kasvatetaan riittävästi ei tuolla ponttonien sijoittelulla reunaan ole enää merkitystä. Rakentajan artikkelin esimerkkilaiturin massa on riittävä, jotta vakaus saadaan aikaan.

Että jos sattuu olemaan puntari kototona, niin voi tutkia tätä vipuvarren toimintaa! Massan ja painopisteen suhtautumista toisiinsa j.n.e! Mielestäni pitäisi tapauskohtaisesti myös ottaa huomioon mistäpäin enimmäkseen tuulee,kun noita ponttooneita sijoitellaan!

Massa auttaa laituria *tuntumaan* vakavammalta, mutta se ei muuta sitä yhtään vakaammaksi. Tuo tuntuma tulee vain siitä, että yhden ihmisen paino on pienempi osa kokonaismassasta mutta samalla lailla se laituri keikahtaa jopa nurin kun sinne reunalle tulee useampia ihmisiä. 

Lappeenrannan loma-asuntomenssuilla oli hyvä esimerkki (huonosta) betonipontoonilaiturista, jossa oli laatikkomalliset ponttooonit poikittain laiturin alla: kellui tyhjänä selvästi vinossa ja kallisteli epämukavasti kun ihmisiä oli lähellä toista reunaa.

Hyvä analogia on uppoumarunkoinen purjevene ja katamaraani. Ensin mainittu vaatii raskaan kölin pysyäkseen pystyssä.

"Hyvä analogia on uppoumarunkoinen purjevene ja katamaraani. Ensin mainittu vaatii raskaan kölin pysyäkseen pystyssä."

Purjeveneessä (ei katamaraani) voi olla kevyt vain muutaman kilon painoinen köli, jos veneen pohjalla sisäpuolella on riittävästi painoa vesilinjan alapuolella lähellä keskilinjaa, esim. betonia. Näitäkin venetyyppejä valmistetaan.

Jos raskaskölinen purjevene syystä tai toisesta kaatuu, se nousee myös pystyyn, jos tiiveys on kunnossa. Marakatin kaatuessa, se kääntyy (koosta riippuen) väärinpäin ja pysyy siellä..

Että sikäli turha verrata veneitä ja laitureita, käyttötarkoitus on hieman eri.

Mutta sikäli, ponttoonit on hyvä olla reunoilla, paino on hyväksi (jos laituria ei tartte hinata käsivoimin ylös talveksi). Pyöreä ponttooni on hieman huono, koska upotessaan liian syvälle, sen kantavuus ei enää nouse lineaarisesti vaan kantavuuden nousu muuttuu rajusti degressiiviseksi.

>Pyöreä ponttooni on hieman huono, koska upotessaan liian syvälle, sen kantavuus ei enää nouse lineaarisesti vaan kantavuuden nousu muuttuu rajusti degressiiviseksi

Höpö höpö, tämä on taas näitä "mutu" juttuja. Laskeppa uppoumat eri kuormituksilla (esim. 1/4 ja 3/4 kantavuudesta) pyöreälle ja neliömäiselle saman kantavuuden omaavalle ponttoonille. Huomaat, että pyöreä painuu vähemmän kun kuormitus lisääntyy 1/4 -> 3/4 ja sen "kuivakorkeus" on tällä alueella suurin. Pyöreässä ponttoonissa nimittäin on suurin tilavuus juuri tällä tärkeällä kuormitusalueella.

Usein näisssä "mutu" jutuissa mainitaan että ylöspäin levenevä (poikkileikkaukselan puolisuunnikas) olisi parempi, mutta se häviää niin pyöreälle kuin neliömäisellekin sillä sen suurin kantavuus saavutetaan vasta upotessa. Ja laiturin sekä ponttoonin kallistuessa kaikilla ei-pyöreillä ponttooneilla tuo "degressiivisyys" on huomattavasti pyöreätä suurempi!

> Purjeveneessä (ei katamaraani) voi olla kevyt vain muutaman kilon painoinen köli, jos veneen pohjalla sisäpuolella on riittävästi painoa vesilinjan alapuolella lähellä keskilinjaa, esim. betonia. Näitäkin venetyyppejä valmistetaan.

Sekä kölin että pohjapainon vaikutus vakauteen perustuu siihen, että veneen poikkileikkaus on lähes pyöreä jolloin se kallistuessaan pyrkii nostamaan painopistettä. Maan vetovoima tietysti vastustaa tätä ja vakauttaa veneen.

Laatikkomallinen ponttooni sen sijaan kiertyy painopisteensä ympäri eli on kiikkerä.

"Nipsa" on oikeassa siinä että se paras ponttoonin muoto on se pyöreä,koska sen kantavuus muotonsa ansiosta lisääntyy sitä mukaa kun sitä kuormitetaan, mutta kyllä silläkin on se "uppoamispiste" ts. keskilinja! Kun se joutuu vedenpinnan alapuolelle niin kantavuus vähenee sitä mukaa! Toisaalta taas se pyöreä muoto on "kiikkerämpi"(pyöreäpohjainen vene!)Tasapainossa olevan lieriön paikka pituusakselilla on "indifferentti" eli epämääräinen. Tukkia voi pyörittää jalan alla vedessä, mutta ei lankkua! Tällähän ei sinänsä ole tässä laiturihommassa mitään merkitystä, ovathan vain osa rakennetta. Kannattaa siis laituria suunnitellessa mitoittaa ponttoonit siten että suurimmallakin kuormituksella vedenpinta jää jonkunverran sen uppoamispisteen alapuolelle, joka siis lieriössä on se keskilinja, ja puolisuunnikkaissa sun muissa se yläreuna! Puolisuunnikas tai v-muoto kyllä vakauttaa paremmin! Kannattaa siis laskea kantavuus vähän yläkanttiin! Veneet ja laivat saattaa tosiaan pylskähtää nurin, mutta proomut ja laiturit harvemmin! Sehän vaatii jo sen horisontaaliakselin muuttumista pystyakseliksi plus vielä jonkun asteen lisää! Heiluu vaan ei kaadu!

Taisi livahtaa Nipsalta höpöt näppäimistölle..

Nipsahan ei ymmärrä mitä kirjoittaa..

Esim. "Pyöreässä ponttoonissa nimittäin on suurin tilavuus juuri tällä tärkeällä kuormitusalueella." Väärin. Suurin tilavuus (oletan, että tarkoitat vedenpinnan alla olevaa tilavuutta, kun ponttoonista on kyse) on kaikenmuotoisissa ponttooneissa suurin, silloin kun ponttooni on upoksissa.

Juhannuksena näin vierestä tilanteen, kun tarpeeksi ylimääräistä väkeä kertyy pyöreäponttooniselle, niin sepä vaan on yllättävää, että varaa näyttäisi olevan vielä vaan silti laituri lähtee kaatumaan kun yksi toope vaihtaa laitaa. Onneksi kyseinen laituri oli suhteellisen kookas ja siksi liike niin hidas, että väki ehti reagoimaan ja laituri pysyi pystyssä.

Pyöreän ponttoonin etu toki on se, ettei vedenpinnan korkeudelta otetut leikkauslinjan pinta-ala muutu ponttoonin kallistuessa, mutta eipä se suuremmin muutu muissakaan, ennen kuin mennään kantavuuden yli. Ja pyöreällä tuo kyseinen pinta-ala laskee jyrkästi kun ponttooni vajoaa liian syvälle. Näihin taas on turha sanoa, ettei pidä ylikuormittaa ponttoonia, koska Suomalainen tuskin muistaa sanomisia tukevassa humalassa.

Hyvä olisi, jos ponttoonin kantavuus nousisi etenkin loppuvaiheessa reippaan progressiivisesti. Ikävä vain, että joskus isoinkin ponttooni vajoaa eikä kantavuus enää lisäänny.