Mitkä ovat maalämpöpumpun edellytykset? Sopiiko se juuri meidän kotiimme?

Maalämpöpumpun lämmönlähde on maaperä ja lämpöenergia otetaan näin pihamaalle tehtävästä maapiiristä tai energiakaivosta. Näistä energia siirtyy putkistoa pitkin lämpöpumpulle ja siitä eteenpäin joko lämpimäksi käyttövedeksi tai patteri- / lattialämmityksen kautta rakennuksen lämmitykseen. Anderssonin mukaan maalämmön yksi paras ominaisuus onkin soveltuvuus erilaisiin ja kokoisiin rakennuksiin:

– Maalämpö soveltuu pitkälti mihin vaan, aina kesämökeistä eli pienemmistä kohteista suurempiin kiinteistöihin. Maalämpöpumpun teho ei rajoita soveltuvuutta. Oikein mitoitetulla lämpöpumpulla tehoa riittää kovimmilla pakkasillakin, myös suurempiin kiinteistöihin. NIBEn tarjonnasta löytyy malleja sisäänrakennetulla varaajalla 16kW saakka, jolloin saadaan melkeinpä 350-400m2 kokoinen talo lämmitettyä, Andersson kertoo ja jatkaa:

– Löytyy myös malleja ilman varaajaa 60kW asti, ja näihin voi valita kohteeseen sopivan kokoinen käyttövesivaraaja. Automatiikka voi ohjata enintään yhdeksän lämpöpumppua, jolloin lämmitystehoa saadaan jopa 540kW, joka riittää myös isompiin kerrostaloihin.

Maalämmöllä saadaan tasaisesti ympäri vuoden jopa 65C-asteista vettä niin lämmitysjärjestelmään kuin kuin käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu soveltuu vesikiertoisellla patterijärjestelmällä tai lattialämmityksellä varustettujen kotien ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi.

– Maalämpö sopii sekä uudisrakentamiseen että saneerauskohteeseen, kun lämpökaivo tai maapiiri voidaan toteuttaa. Sisätilojenkin suhteen riittää, että lämpöpumppu saadaan sijoitettua tilaan, josta löytyy lattiakaivo sekä tarvittaessa vedeneristys. Näin koska maalämpöpumpulla pelataan kuitenkin veden kanssa, Andersson kertoo.

Yhä yleistyvä asunnon viilennystarve on Anderssonin mukaan hyvä huomioida maalämpöpumpun energialähteen valinnassa. Maahan asennettava putkisto on lähellä maan pintaa ja näin ollen ei sovellu viilennykseen, koska maaperä lämpiää liiaksi kesällä. Energiakaivo mahdollistaa taas myös viilennyksen, koska viilennys otetaan maan uumenista (porakaivon syvyys vaihtelee 100-300metrin välillä, ja kaivoja voi olla useita).

Yksi merkittävä mitoitustekijä maalämpöpumpun ja lämpökaivojen / maapiirien suhteen on talon lämmitysenergian tarve. Uudisrakentamisessa mitoitus on yksioikoisempaa; rakennusluvan yhteydessä tehtävästä energialaskelmasta selviää laskennallinen energiatarve, jonka avulla maalämpöpumppu mitoitetaan. Saneerauspuolella Anderssonin mukaan selvitään usein entisen eli uusittavan lämmitysjärjestelmän tiedoilla:

Muita tietoja mitoitusta varten ovat muun muassa lämmönjakotapa eli onko kyseessä lattialämmitys vai patterilämmitys, jossa voidaan tarvita korkeampia lämpötiloja, jopa 65C-asteista lämmitysvettä. Lämpöpumppua mitoitettaessa huomioidaan myös käyttöveden lämmityksen tarve, johon vaikuttavat käyttäjien lukumäärä.

Talon sijainti on myös merkittävä tekijä lämmityksen tarvetta arvioitaessa:

– Suomihan on pitkä maa, joka on jaettu neljään eri vyöhykkeeseen. Mitoituslämpötiloissa on reippaasti poikkeamaa. Kovimmat pakkaset mitoitetaan etelämmässä -26C lukemilla, kun taas Lapissa -38C asteen perusteella. Vuosikeskiarvotkin ovat etelämmässä 5,3°C, kun taas Lapissa mennään nollan alapuolelle. Näillä on siis suurta vaikutusta siihen, minkä kokoinen maalämpöpumppu ja keruupiiri tulee asentaa, jotta lämpöpumppu riittää kattamaan lämmitystarpeen, Andersson kertoo.

Rakennuslupien suhteen on eroa on siinä tuleeko maalämpöpumpun energialähteeksi maakeruupiiri vai porakaivo.

Maapiiri ei yleensä vaadi erityistä rakennuslupaa (kannattaa selvittää oman paikkakunnan rakennusvalvonnasta) mutta vaatii paljon tilaa (noin 400m2), joka voi olla rajoittava tekijä ahtailla tonteilla. Maakeruupiiri on tosin hieman halvempi toteuttaa, mutta vie enemmän tilaa kuin porakaivo.

Useimmiten käytetään lämpökaivoja, jonka poraamiseen vaaditaan toimenpidelupa kunnalta / kaupungilta. Anderssonin mukaan eroja löytyy siitä, hoitaako asennusliike tai asiakas tarvittavat luvat:

– Osa asennusliikkeistä hoitavat asennuksen avaimet käteen -periaatteella, jolloin asiakkaan ei tarvitse hoitaa rakennuslupaa kuntoon. Osa taas jättää asiakkaan hoidettavaksi. Joka tapauksessa luvat pitää hoitaa kuntoon eli asia on hyvä varmistaa asennusta tilattaessa kuka hoitaa rakennusluvat kuntoon, Andersson muistuttaa.

Porauskaluston pääsy porauskohteelle on hyvä selvittää yhdessä porausurakoitsijan kanssa. Porakaivon syvyys vaihtelee 100-300 metrin välillä, ja energiakaivoja voi olla tarpeen porata useampi. Kaivojen halkaisija on yleensä noin 10cm.

Anderssonin mukaan ehdottomasti parhaimpia ominaisuuksia maalämpöpumpussa on sen ylläpidon huolettomuus, tasainen ja luotettava toiminta läpi vuoden.

– Lämpötilan laskiessa tehon tarve kasvaa, mutta maalämpöpumppu ottaa energiansa maasta, jolloin lämpöpumppu ei ole altis ympäristön olosuhteiden vaikutukselle. Ympäri vuoden maalämpöpumppu tuottaa tasaisesti lämpöä – tai viilennystä tarvittaessa – hyvällä hyötysuhteella.

Nykyaikaiset invertteriohjatut maalämpöpumput tuottavat lämpöä tarpeen mukaan edullisesti. Lisäksi maalämpöpumpun asennuksessa tehtävästä asennustyöstä, kuten porauksesta ja lämpöpumpun asentamisesta on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Jos kyseessä on lämmitysjärjestelmän vaihto öljylämmityksestä lämpöpumppuun, on mahdollista saada jopa 4000€ tukea.

• LUE MYÖS: Kannattaako lämmitysremonttiin hakea ELY-keskuksen tukea vai kotitalousvähennystä? >>