Kosteusvaurio, aina terveyshaitta?

Sosiaali- ja terveysministeriö on terveydensuojelulain nojalla antanut asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1), jossa on annettu ohjeita terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavien tekijöiden mittaamiseen ja arviointiin.

Ohjeen mukaan kosteusvauriolla tarkoitetaan sellaista rakennuksen rakenteissa esiintyvää ylimääräistä kosteutta, joka voi aiheuttaa rakenteen vaurioitumista, johtaa mikrobikasvuston kehittymiseen tai aiheuttaa rakennusmateriaalien kemiallista hajoamista. Ylimääräinen kosteus puolestaan voi johtua esimerkiksi vesivahingosta, veden kondensoitumisesta, rakentamisen aikaisen kosteuden jäämisestä rakenteisiin tai veden kapillaarisesta nousta rakenteisiin.

Rakenteiden kosteutta voidaan arvioida mm. aistinvaraisesti, sähköisesti tai mittaamalla suhteellista kosteutta.

Aistinvarainen havainnointi on sanamuodon mukaisesti silmämääräisten havaintojen tekemistä (väri- ja lahoviat, suolat yms.), eristekerrosten tunnustelua sekä homeen hajun toteamista.

Sähköinen havainnointi (kosteusilmaisimet) tarkoittaa rakenteen pinnalta tapahtuvaa rakenteen kosteuserojen toteamista. Ilmaisin ei anna numeerista, todellista arvoa rakenteen kosteudesta eikä esimerkiksi tietoa siitä, onko mahdollinen kosteus laatan ja vesieristeen välissä (tavallista, ei yleensä haittaa) vai vesieristeen ja alusrakenteen välissä (mahdollinen kosteusvaurio). Sen vuoksi sähköinen havainnointi vertailunäytteineen sekä tulosten tulkinta on toteutettava asiantuntevasti ja ulkoiset häiriötekijät huomioon ottaen.

Rakenteen suhteellisen kosteuden mittaus on käyttökelpoinen lähinnä sisäväliseinien ja yläpohjan mittauksissa, koska näiden rakenteiden lämpötila ja kosteus ovat riittävän vakaita. Mittaustulosten tulkinnassa olennaista on saatujen tulosten vertaaminen mm. huoneilmasta otettuihin vertailuarvoihin.

Mikäli tulokset antavat aihetta epäillä kosteusvauriota, rakenteen kosteuden syyt on selvitettävä muilla menetelmillä. Käytännössä se tarkoittaa rakenteen paikallista avaamista.

Kosteusvaurio voi aiheuttaa terveyshaittaa, mikäli se johtaa mikrobikasvuston kehittymiseen tai aiheuttaa rakennusmateriaalien kemiallista hajoamista.

Rakenteessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan mikrobeja tai niiden hajoamis- tai aineenvaihduntatuotteita, joille tiloissa oleskelevat ihmiset saattavat altistua.

Silmin havaittava mikrobikasvusto yhdistettynä ihmisten oireiluun on jo yleensä merkki terveyshaitasta.

Mikäli näkyvää mikrobikasvustoa ei ole havaittavissa, sen esiintymistä voidaan selvittää mikrobiologisilla analyyseilla pinta- ja rakennusmateriaaleista tai määrittämällä sisäilman sieni-itiöpitoisuutta ja mikrobisuvustoa.

Tutkimustuloksia, mahdollisesti kohonneita mikrobipitoisuuksia tai poikkeavaa mikrobisuvustoa tulkittaessa on otettava huomioon se, että ne saattavat olla peräisin rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai ulkopuolisesta lähteestä. Mikrobipitoisuus voi johtua siivouksesta, elintarvikkeista, polttopuiden käsittelystä, maatalousympäristöstä, talleista tai vaikkapa multaisista juureksista. Sen vuoksi tulkinnassa pitää huolellisesti arvioida kaikkia mahdollisia mikrobilähteitä ja erityisesti näytteenottotilanteen aikaista toimintaa.

Näytteenotto ja tutkimukset on tehtävä ohjeen mukaisesti tuloksen luotettavuuden varmistamiseksi. Ohje asettaa vaatimuksia mm. mittauspaikalle, ajankohdalle ja otettaville vertailunäytteille.

Asiamukaisesti saatu tutkimustulos, joka selvästi ylittää ohjeessa mainitut arvot, viittaa mahdolliseen terveyshaittaan.

Pitkälle samat periaatteet koskevat myös kemiallisten epäpuhtauksien tutkimista. Ne voivat olla peräisin myös monesta muusta lähteestä kuin kosteusvaurioituneesta rakenteesta (rakennuksen muut tilat, teollisuuden ja liikenteen päästöt, maaperä). Mittaukset, käytännössä ilmanäytteen ottaminen on tehtävä siten, että se mahdollisimman hyvin vastaa tavanomaisia olosuhteita ja sitä tulkittaessa otetaan huomion myös mittauspöytäkirjan merkittävät häiriötekijät.

Kosteusvaurio voi aiheuttaa terveyshaittaa. Mahdollisia löydöksiä tulkittaessa on kuitenkin varottava liian nopeita ja pinnallisia päätelmiä, koska terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavat löydökset, mikrobit ja kemialliset epäpuhtaudet, pääosin kuuluvat eri lähteistä peräisin olevana luonnolliseen elinympäristöömme muutenkin.

Luotettavan ja riitatilanteessa merkitystä omaavan tutkimustuloksen saavuttamiseksi tutkimus on tehtävä ohjeiden mukaisesti.

Todetulla terveyshaitalla on merkitystä kosteusvaurion merkittävyyden ja seurausten arvioinnissa, mutta vaurion ja vaadittavien korjaustoimenpiteiden laajuus luonnollisesti vaikuttavat asian arviointiin.

Jarmo Juntura
asianajaja, Rovaniemi

Lisätietoa Nordius-asianajotoimistoista

Tee uusi rakennusoikeudellinen kysymys

Katso jo esitetyt kysymykset