Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu ammattilaiselle
Asbestin purkutyö kuuluu ammattilaiselle. Ilman asianmukaista suojavarustusta työtä ei tule tehdä.
Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.
Uusi asbestilainsäädäntö voimaan vuoden 2016 alussa – mitä pitää huomioida?
Yleinen materiaali 1920-luvulta 1970-luvulle
Asbestia ryhdyttiin käyttämään rakennusmateriaaleissa 1920-luvulla, ja laajinta käyttö oli 1960-70 -lukujen taitteessa. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa uudisrakentamisessa vuonna 1987.
Asbestia on ennen vuotta 1988 rakennetuissa kiinteistöissä käytetty tyypillisesti mm. seuraavissa kohteissa:
- Ruiskutetut eristeet: katot, ilmanvaihtokanavat.
- Lämmöneristemassat: putket, kattilat, varaajat.
- Asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat.
- Lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamassalattiat .
- Bitumituotteet: liimat, huopakatteet, vedeneristysaineet, bitumimaalit.
- Tasoitteet, julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit ja asbestipahvi.
- Seinä- ja kattopintojen ääneneristeet, palon- ja ääneneristyslevyt, porrashuoneiden akustiset levyt, levyjen kiinnitysliimat.
- Sähkökeskusten seinät, kytkinlaitteiden taustat.
Miksi asbestia ryhdyttiin käyttämään?
Asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa sen hyvien ominaisuuksien takia: asbesti on palamaton sekä hyvä lämmön- ja sähköneriste, ja sillä on hyvät akustiset ominaisuudet. Lisäksi asbesti oli halpaa.
Asbestin terveysvaikutukset
Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi asbestilla on kuitenkin vakavia terveysvaikutuksia. Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää hienopölyä ja ohuita asbestikuituja. Hengityksen mukana asbestikuidut kulkeutuvat keuhkoihin ja kerääntyvät sinne. Altistumisen seurauksena voi aiheutua keuhkosyöpää, mesotelioomaa (keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää), asbestoosia ja keuhkopussin sairauksia. Haitallisimpia ovat ruiskutus- ja eristemassat, koska niistä vapautuu asbestikuituja helpommin kuin asbestisementti- ja muovituotteista, joissa asbestikuidut ovat sideaineeseen sitoutuneita. Ehjät asbestipitoiset materiaalit eivät kuitenkaan vaaranna terveyttä normaalissa asumisessa, vaan altistus syntyy purku- ja korjaustyössä.
Kiinteistön omistajan vastuu
Asbestityöstä on työstä johtuvan asbestille altistumisen ja siitä aiheutuvan terveysvaaran vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi asbestille on laissa asetettu raja-arvot ja määritelty muut asbestityölle asetetut erityiset vaatimukset.
Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että rakennuksessa mahdollisesti käytetyt materiaalit eivät sisällä asbestia ja että rakennusosien purku- ja korjaustyöt asbestikohteissa tehdään mahdollisimman vähän asbestille altistavalla tavalla. Asbestityötä saavat tehdä vain siihen pätevyyden hankkineet yritykset, joilla on työsuojelupiirin työsuojelutoimiston valtuutus. Asbestia sisältäviä rakenteita ei siten pidä purkaa omin päin, sillä niin tehdessään kiinteistön omistaja uhmaa paitsi lakia, myös omaa terveyttään, vieläpä vakavalla tavalla.
Ammattilaisen tekemän purkutyön jälkeen asbestia sisältävät jätteet on poistettava niin nopeasti ja tehokkaasti kuin mahdollista suljetuissa pakkauksissa, jotka on varustettu pakkauksen asbestia sisältäväksi osoittavin merkinnöin.
Asbestin tunnistaminen
Asbestin tunnistaminen silmämääräisesti on vaikeaa, minkä vuoksi asbestikartoitus on ammattilaisen työtä. Ennen rakenteiden purku- ja korjaustöitä kiinteistön omistajan on selvitettävä, onko rakenteissa mahdollisesti asbestia ja missä sitä on.
Asbestikartoituksessa paikallistetaan purettavassa kohteessa oleva asbesti, selvitetään asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu, määrä ja sijainti. Kartoituksessa selvitetään myös rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa. Purkukohteessa on aina tehtävä asbestikartoitus. Ellei kartoitusta tehdä, on purkutyö tehtävä asbestipurkutyönä.
Jos asbestia sisältäviä materiaaleja ei pureta pois, on niiden sijaintipaikat merkittävä. Kiinteistössä olevasta asbestista on myös tiedotettava asukkaille ja kiinteistön käyttäjille sekä annettava heille tarvittavat toimintaohjeet.
Asbestin tunnistaminen perustuu:
- Rakennuksen rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon asiakirjoihin, joista selvitetään käytetyt materiaalit ja tarvikkeet sekä tuotenimet.
- Tietoihin em. toimenpiteiden ajankohtana käytettyjen tarvikkeiden ja materiaalien asbestipitoisuuksista.
- Asbestikartoittajan kohteessa tekemään tutkimukseen.
- Materiaalista tai rakenteesta otetun näytteen laboratoriotutkimukseen.
Lähteet:
Ratu 82-0347
Suomen Säädöskokoelma 1380/1994 Valtioneuvoston päätös asbestityöstä
www.ymparisto.fi