20.5. klo 19:34 | 446 070 jäsentä
  Info • Liity jäseneksi
LVI
 

Varaajan koon valinta

Muistathan, että vesi laajenee lämmetessä n 2 %. Tästä johtuen varaaja on aina sijoittettava tilaan, jossa paisuntaventtiilistä tuleva vesi on johdettavissa kaivoon. Mikäli tilassa ei ole lattiakaivoa, Somasyriltä neuvotaan ratkaisu.

Vaikka OSO:n säiliöllä on ainutlaatuisen pitkä kestoikä, varaaja voi kuitenkin aiheuttaa vesivahinkoa. Tämän vuoksi varaajan asennuspaikalla on merkitystä.

Mikäli joudut tyhjentää varaajasi talveksi arvostat OSO-varaajissa olevaa tyhjennysventtiiliä. Venttiili on sijoitettu varaajan alaosaan, jotta tyhjennys olisi nopeata ja helppoa. Tyhjennysventtiili löytyy kaikista lattialle asennettavista varaajista.

Osta varaaja

 Koko paineastia hitsataan suojakaasun alla, joka takaa säiliölle erittäin pitkän iän. Patentti on haettu hitsaustekniikalle.Verkkokaapeli on sijoitettu lämpöisen kentän ulkopuolelle. Se on sekä turvallinen että asennusystävällinen ratkaisu.Patentoitu ratkaisu, jossa putkiliitännät on sijoitettu lämpöeristettyyn tilaan.
Koko paineastia hitsataan suojakaasun alla, joka takaa säiliölle erittäin pitkän iän. Patentti on haettu hitsaustekniikalle.
Verkkokaapeli on sijoitettu lämpöisen kentän ulkopuolelle. Se on sekä turvallinen että asennusystävällinen ratkaisu.
Patentoitu ratkaisu, jossa putkiliitännät on sijoitettu lämpöeristettyyn tilaan.
 
 

Paljonko käytämme 40 °C vettä / henkilö/ päivä?


Suomalainen perushenk. n. 80 l = 3,3 kWh
Suihkussa n. 50 l = 2 kWh
Nuorisosuihku n.120 l = 5 kWh
Poreamme n.400 l = 16 kWh

Lämminvesivaraajan tuotto?
Nyrkkisääntönä on, että saat suihkulämmintä vettä tuplasti säiliön koon.
Lisäksi sähkövastus lämmittää 25 l/h / 1kW.
Esim. 120 l varaaja + 2kW vastus = n. 240 l/40 °C + 50 l/h.

Veden laatu


Suomessa vesi on usein hieman hapanta, jolloin varaajan valinnassa tulisi välttää niin emaloituja kuin kuparivuorattujakin varaajia. Suomessa ruostumattomasta (rst) teräksestä valmistetut varaajat ovat melko varma valinta.

RST-varaajan haasteet ovat kloridit(suolat) (yli 50mg/l). Säiliön hitsaustekniikka on avain pitkään elinikään, koska läpiviennit ja hitsaussaumat ovat usein säiliön heikoimmat lenkit. OSO kestää liki 5 kertaa enemmän suolaa (250 mg/l) kuin useimmat muut.

Kalkkisessa vedessä on usein kohonnut suolapitoisuus, jonka vuoksi monilla kalkkisilla alueilla perus RST-varaaja ei kestä. OSO:n mallit, jossa vastus on 5/4” tai 2” on, oikea valinta sekä suolan että vastuksen osalta.

Tiesitkö, että voit helposti säästää jopa 60-70 % käyttöveden energiakulutuksesta.


Tässä vinkit:

1. Verkoston paine: jos veden paine on yli 4 baria, laske se 2,5- 3,5 barin ja säästät.
2. Lämpimän vesijohdon eristys: yli 3 m pitkien vetojen eristys voi säästää jopa 1000 kW/vuosi.
3. ES Energia Säästäjän asennus säästää n. 50 % käyttöveden kulutuksestasi.

Osta varaaja

Energia Säästäjä ES 120
Oletko koskaan miettinyt, paljonko energiaa menee viemäristä alas? Tiesitkö, että lähes 50 % tästä energiasta voitaisiin ottaa talteen asentamalla OSO ES 120 energiasäästäjä.
Suihkun, kylpyammeen, käsienpesualtaan ja tiskikoneen viemärivesi liitetään kiertämään ES:n kautta. ES:n kierukassa tulovesi esilämmitetään, jolloin varaajasi, lämpöpumppusi tai vaikka öljykattilasi saa esilämmitettyä vettä.

Suomalainen perusperhe säästäisi arviolta n. 2500 kW vuodessa käyttämällä energiasäästäjää (kierukan teho 5 kW 15 dt). Mikäli perheessä on kylpypalju tai poreamme, säästösi on jopa suurempi kuin 2500 kW/ vuodessa.

OSO ES sopii parhaiten uudiskohteisiin, joissa on kellaritila tai lattiaan tehty syvennys. Tärkeätä on, että säiliön kautta kulkee vain likavesi, joka tulee tiskikoneesta, suihkusta, altaista tai pyykinpesukoneesta. Tiskikone kytketään aina ES:sään koska pesuaineen jäämät irrottavat rasvoja säiliön pinnasta.
HUOM! WC:n jätevesi EI saa päästää säiliöön.
Säiliö ja kierukka ovat ruostumattomasta teräksestä. Säiliön kansi on avattavissa puhdistusta varten. Tuote maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Mikäli 1000 suomalaisperhettä ottaisivat käyttöönsä ES:n, kansallinen säästö olisi n. 2,5 MW/ vuodessa.

  
 


Kuntokartoitus


©Copyright
Sanoma News Oy
julkaisupvm
16.7.2012




Viikon uutiset

Loading
Kysy, vastaamme | Keskustelut | Rakentajapörssi | Lomakearkisto | Määräykset ja ohjeet | Rakenneleikkaukset | Laskurit | Rakennusaikataulu
Kustannusarviot | Huoltokirja | Tee Se Itse | Sää | Rakennussanasto | Rakennuspäiväkirja

© Sanoma News Oy