20.4. klo 11:19 | 466 584 jäsentä
LIITY JÄSENEKSI, KATSO EDUT
Etuina mm. ilmaiset kustannusarviot ja Kuntokartoitusohjelma

Julkisivujen eristys

Rakennuksen julkisivu toimii suojana sääoloja vastaan. Sen on kestettävä niin kylmyys, vesisateet, kova tuuli kuin erilaiset äänetkin. Julkisivulta vaaditaan myös huoltovapautta. Rakennuksen julkisivun lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys ovat hyvän sisäilman, asumismukavuuden ja energiataloudellisuuden lähtökohtia. Hyvä lämmöneristys ja huolella tehty eristystyö säästävät lämmityskustannuksia.

Määritelmiä


Lämpimällä tilalla tarkoitetaan tilaa, jonka lämpötila lämmityskaudella on +17 °C tai sitä korkeampi. Puolilämpimän tilan lämpötilana pidetään lämmityskaudella vähintään +5 °C mutta alle +17 °C.

U-arvo


Lämmönläpäisykertoimella U tarkoitetaan lämpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen. Mitä pienempi lämmönläpäisevyys rakenteella on, sitä paremmin se eristää lämpöä.

Lämpimän tilan seinän U-arvovaatimukset:
  • seinä 0,17 W/(m² K)
  • hirsiseinä 0,40 W/(m² K) (seinän paksuus vähintään 180 mm)

Lämmönläpäisykerroin U lasketaan kaavalla:
U = 1 / RT
RT =rakennusosan kokonaislämmönvastus ympäristöstä ympäristöön.

Kun rakennusosan ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia ja lämpö siirtyy ainekerroksiin nähden kohtisuoraan, lasketaan rakennusosan kokonaislämmönvastus RT kaavalla:
RT = Rsi + R1 + R2 +...+Rm + Rg +Rb + Rq1 + Rq2+ ... +Rqn + Rse

Rakentamismääräyskokoelman osassa C4 selostetaan tarkemmin kaikki U-arvon laskentakaavat.

 Eristetyn ulkoseinän esimerkkirakenne: julkisivuverhous, tuuletusväli, tuulensuoja, ristiinkoolaus + kivivilla, puurunko + kivivilla, höyryn- ja ilmansulku, sisäverhous.
Eristetyn ulkoseinän esimerkkirakenne: julkisivuverhous, tuuletusväli, tuulensuoja, ristiinkoolaus + kivivilla, puurunko + kivivilla, höyryn- ja ilmansulku, sisäverhous.
 
 

E-luku


Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella, E-luvulla (kWh/m2) tarkoitetaan energiamuotojen kertoimilla painotettua rakennuksen vuotuista ostoenergian laskennallista kulutusta määräyksissä annetuilla säännöillä ja lähtöarvoilla laskettuna lämmitettyä nettoalaa kohden. Mitä pienempi E-luku, sitä energiatehokkaampi rakennus on.

Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Lämmitetty nettoalakWh/m² vuodessa
Pientalokoko alle 120 m²204
120 m² - 150 m²372 - 1,4 x nettoala
150 m² - 600 m²173 - 0,07 x nettoala
koko yli 600 m²130
Hirsitalokoko alle 120 m²229
120 m² - 150 m²397 - 1,4 x nettoala
150 m² - 600 m²198 - 0,07 x nettoala
koko yli 600 m²155

Alle 100 m² loma-asuntoa ei koske E-lukuvaatimus.

Lämmöneristäminen levyillä


Lämmöneristyslevyillä tarkoitetaan pehmeitä ja jäykkiä levymäisiä eristeitä, joita käytetään mm. puu-, betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden lämmöneristämiseen. Pehmeitä lämmöneristyslevyjä käytetään yleisesti rankarakenteiden (puu tai teräs) lämmöneristeinä siten, että tuotteet painautuvat tiiviisti runkorakenteita vasten. Tällöin lämmöneristyslevyjen mittojen tulee olla jonkin verran eristettävää tilaa suurempia. Kun rankarakenteiden eristeenä käytetään jäykkiä lämmöneristyslevyjä, eristelevyjen ja rankarakenteen väliset saumat tiivistettävä erikseen esim. saumavaahdolla.

Jäykät lämmöneristyslevyt asennetaan rakennusosiin siten, että niiden saumat eivät muodosta ristikuviota. Jos lämmöneristys muodostuu kahdesta tai useammasta kerroksesta, eri kerroksissa olevat saumat eivät saa olla kohdakkain.

Lämmöneristäminen matoilla


Lämmöneristysmatoilla tarkoitetaan pehmeitä rullalle pakattuja eristeitä, joita käytetään puu-, betoni-, tiili- ja teräsrakenteiden lämmöneristämiseen. Kun lämmöneristysmatot kiinnitetään betoni- ja teräspintoihin mekaanisesti, käytetään esimerkiksi muuraussiteitä tai ammuttavia kiinnikkeitä. Käytettävän lämmöneristysmaton lujuusominaisuudet määräävät kiinnikkeiden asennustiheyden. Lämmöneristysmattoja käytettäessä on varmistettava, että eriste asettuu tiiviisti kiinni lämpimään pintaan. Ilman kiinnikkeitä asennettavien lämmöneristeiden tulee olla mitoiltaan sellaisia, ettei eriste pääse liikkumaan rakenteessa.

Rakenne 1. Rakenne täyttää U-arvovaatimuksen 0,17 W/(m² K).
Rakenne 1. Rakenne täyttää U-arvovaatimuksen 0,17 W/(m² K).

Esimerkit puurunkoisista julkisivurakenteista


Rakenne 1:
1. Julkisivuverhous
2. Pystykoolaus 22x100 + tuuletus
3. Runkotolpat k600 jaolla rakennesuunnitelman mukaan
+ alumiinipintainen polyuretaanilevy 80 mm, vaahdotus runkoon
4. Alumiinipintainen polyuretaanilevy 50 mm, saumat vaahdotetaan
5. Koolaus
6. Sisäverhous

Rakenne 2:
1. Julkisivuverhous
2. Tuuletusväli
3. Tuulensuoja
4. Ristiinkoolaus + kivivilla 50 mm
5. Puurunko + kivivilla 175 mm
6. Höyryn- ja ilmansulku
7. Sisäverhous

Molemmat rakenteet täyttävät U-arvovaatimuksen 0,17 W/(m² K)

 

Eristeiden vähimmäispaksuuksia uudisrakentamisessa:


Kantava rakenneMääräystasoMatalaenergia Passiivitaso
U-arvo ≤0,17U-arvo ≤ 0,14 U-arvo ≤0,10
Betoni ≥ 150 mm + tuulettuva ulkoverhous PU AL 130 PU AL 160 PU AL 120+120
Puurunko k/k600 PU AL 60+60 PU AL 120+50 PU AL 200+70
Tiili 130 mm tuulettuva ulkoverhous PU AL 130 PU AL 160 PU AL 120+120

PU AL = Alumiinipintainen polyuretaanilevy

Kantava rakenne Määräystaso: U-arvo ≤0,17
Betonirunko 100mm Kivivilla 200mm
Puurunko k/k600 Kivivilla 230
Tiilirunko Kivivilla 200mm

Matalaenergiaseinä: Kivivillaa 270mm, U-arvo ≤0,14

Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa.



Lähteet:

Rakentamismääräyskokoelman osat C3 (2010), C4 (2003) ja D3 (2012)

 
Julkaistu
4.4.2012




Viikon uutiset