Lattialämmitys soveltuu useimpiin
lattiarakenteisiin ja
-materiaaleihin
itsenäisenä lämmitysratkaisuna tai
lämmitysratkaisujen yhdistelmänä.
Lämmitys voi toimia jatkuvatoimisena
tai osittain varaavana. Lattialämmityksen
ja tehokkaan ilmanvaihdon avulla
voidaan vähentää kosteusvaurioiden
riskiä kosteissa tiloissa.
Lattialämmitys
tuottaa tavallista korkeamman operatiivisen
lämpötilan, joten huonelämpötilaa
voidaan laskea 1–2 °C mukavuudesta
tinkimättä. Tämä tarkoittaa 5–10 prosentin
säästöä lämmityskustannuksissa.
Lattialämmityksen suunnittelu
Lattialämmityksen suunnittelussa
on lämpöhäviön lisäksi otettava
huomioon sopiva asennusväli.
Jatkuvakäyttöisen lattialämmityksen
suositeltu asennusteho on 1,2 x
lämmitystehon tarve, joka vastaa
noin 70–100 W/m2 betonilattioissa
ja 70–80 W/m2 puu- ja levylattioissa.
Betonilattioissa käytettävän lämmityskaapelin
metriteho on 20 W/m.
Puu- ja levylattioissa sekä tiloissa,
joissa lämpöhäviö on hyvin pieni,
käytetään metriteholtaan 10 W/m
olevaa kaapelia.
Lattialämmitystä
suunniteltaessa on tarkistettava,
että riittävä lämmitysteho välittyy
lattiasta
huoneeseen ilman,
että lattian pintalämpötila nousee
epämiellyttävästi.
Riittävän tehon
takaamiseksi lattialämmityksen
asennuspinta-alan on yleensä oltava
noin 80–90 prosenttia huoneen
pinta-alasta. Lattialämmityksen
toimintaan vaikuttaa myös käytettävän
lattiapinnoitteen paksuus ja
lämmönjohtavuus.
Enston Sähkölämmitysratkaisut-esitteestä löydät selkeät asennusohjeet kullekin lattiaratkaisulle.
Katso Sähkölämmitysratkaisut-esite