Alapohjarakenteiden toiminta

Maaperässä esiintyy aina mikrobeja ja joillakin alueilla myös haitallisia määriä radonkaasua. Näitä haitallisia aineksia saattaa päästä alipaineiseen huonetilaan, ellei alapohjarakenteita tiivistetä asianmukaisesti (etenkin betonilaatan ja sokkeleiden liittymä ja laatan läpiviennit). Betonia valittaessa on varmistuttava siitä, että ulkoilmaan rajoittuviin rakenteisiin valitaan säänkestävää betonia.

Perusanturoiden alle valitaan kantavaa mursketta, joka tiivistetään hyvin. Murske läpäisee tarvittaessa rakennuksen alla vaakasuunnassa liikkuvan veden. Anturoihin voidaan asentaa anturan läpi menevät putket noin metrin välein. Putket johtavat suuremmat vesimäärät salaojaverkostoon.

Salaojakaivanto täytetään salaojasepelillä. On suositeltavaa erottaa salaojasepeli perusmaasta suodatinkankaalla, ettei hienoa kiviainesta sekoitu sepelin joukkoon ajan kuluessa.

Alapohjalaatan lämmöneristeen alle asennetaan Ruduksen kapillaarikatkosepeliä. Sepelin kerrospaksuuden on oltava yleensä vähintään 300 mm. Kapillaarisen veden nousua kapillaarikatkosepelissä tutkitaan säännöllisin laadunvalvontatestein. Kapillaarikatkokiviaineksesta määritetään kapillaarinen vedennousukorkeus standardin SFS-EN 1097-10 mukaisesti ja samasta testinäytteestä hienoainespitoisuus standardin SFS-EN 993-1 mukaisesti.

Kapillaarikatkokerroksen paksuuden on aina oltava vähintään 20 % suurempi kuin kerrokseen käytetyn kapillaarikatkokiviaineksen vedennousukorkeus määritettynä standardin SFS-EN 1097-10 mukaisesti. Hyvälaatuisilla ja vesiseulotuilla kapillaarikatkosepeleillä voidaan päästä 200 mm:n ja jopa pienempiin kerrospaksuuksiin. Karkeamman kapillaarikatkosepelin yläpintaan voidaan laittaa tarvittaessa n. 50 mm:n kerros hienompaa, niukasti hienoainesta sisältävää sepeliä tai someroa, joka helpottaa yläpinnan tasaamista riittävän suoraksi eristelevyjen asennusalustaksi.

Tuuletetuissa alapohjissa maanpinta peitetään 100…200 mm:n kerroksella kapillaarikatkokiviainesta, jolloin maaperästä tuleva kosteustuotto ryömintätilaan pienenee merkittävästi.

Rakennesuunnittelija valitsee alapohjarakenteiden betonit rakenteiden rasitusluokkien ja tarvittavan kantavuuden perusteella. Alapohjalaattaan voidaan valita Ruduksen nopeammin päällystettävää lattiabetonia, mikäli laatan kuivumisaikaa on tarvetta lyhentää.

1. Rakennuspaikan perusmaa
2. Tiivistettävä kantava murske (läpäisee vettä)
3. Karkeatäytettä
4. RUDUS-kapillaarikatkosepeliä
5. Salaojakiviainesta tai kapillaarikatkosepeliä
6. Hienotäytettä
7. Kivituhkaa tai seulottua soraa
8. Sepeliä, mukulakiviä tai someroa
9. Tuuletusputkisto
10. Salaojaputkisto
11. Säänkestävää betonia
12. Rakennebetonia tai teräskuitubetonia (teräskuitu korvaa kutistumaraudoituksen)
13. Lattiabetoni
- tarvittaessa nopeammin päällystettävä NP-betoni
- raudoituksen voi korvata teräskuitu
14.Suodatinkangas tarvittaessa

Maanvaraisen lattian alla olevaan kapillaarikatkosepelikerrokseen voidaan asentaa viemäriputkista ja salaojaputkista rakennettava tuuletuskanavisto, jossa ulkoa tuleva ilma johdetaan kapillaarikatkokerroksen läpi imukanavistoon ja sitä kautta ulos.

Normaali pienitehoinen kanavapuhallin riittää tuulettamaan keskikokoisen pientalon alapohjan. Tällä ratkaisulla voidaan torjua alapohjan radon- ja mikrobikaasut sekä tarvittaessa kuivattaa alapohjalaattaa (betonilaatan rakennusaikainen kuivuminen ja mm. asumisaikana sattuneiden vesivahinkojen kuivatus).

Alapohjan tuuletusta kannattaa pitää päällä vain talvikausina tarvittaessa (kesäkautena tuuletus vie tarpeettomasti lämmintä ja kosteaa ulkoilmaa alapohjatilaan).

Lisätietoa alapohjan teosta ja kiviainesten ja betonin käytöstä saat Ruduksen asiantuntijoilta ympäri Suomea. Katso sinua lähinnä oleva tekninen neuvoja tai myyjä ruduksen nettisivuilta, www.rudus.fi.

Lähde Rudus Oy