Rakenteisiin syntyneet ongelmat ja vauriot huomataan usein lämmöneristyskyvyn ja ilmanpitävyyden
heikkenemisestä; lämmityslasku kasvaa ja kylmyys sekä vedontunne vähentävät
asumisviihtyvyyttä. Sisälämpötilan nostaminen lämmitystä lisäämällä auttaa
vain hetken ja itse asiassa pahentaa ongelmaa hallitsemattoman ilmanvaihdon tehostuessa.
Ainoa taloudellisesti ja rakenteellisesti kestävä keino on korjata jo syntyneet vauriot
ja parantaa rakenteen lämmöneristyskykyä ja tiiviyttä. Uudisrakentamisen jatkuvasti tiukentuvat
eristysvaatimukset eivät ole voimassa korjausrakentamisessa eikä niihin kannata
pyrkiäkään; usein jo suhteellisen kevyetkin korjaukset parantavat asumisoloja ja energiataloutta
merkittävästi.
Selvitä rakenteiden nykytila ja korjaustarve
Koskaan ei saa aloittaa korjausta suin päin tutkimatta ensin, mikä rakenteiden nykytila ja
korjaustarve on. Näin tehdään myös silloin, kun suunnitellaan rakennuksen lämpöolosuhteiden
ja energiatalouden parantamista SPU-korjauksen avulla.
SPU-korjauksen tavoitteena on saada rakennuksen lämmöneristetyn vaipan sisäpintaan
mahdollisimman yhtenäinen tiivis kerros. Yksinkertaisinta se on tehdä täydellisen pintaremontin
ohessa, kun mitään sisustusmateriaaleja ei tarvitse säästää. Jos kuitenkin pintoja
on vastikään uusittu tai ne ovat kulttuurihistoriallisilta ja kauneusarvoiltaan säästämisen
arvoisia alkuperäisiä materiaaleja, joudutaan periaatteita soveltamaan ja tekemään kompromisseja.
Korjaukset kohdistuvat rakennuksen ulkovaippaan eli ylä- ja alapohjaan sekä sivu- ja
päätyseiniin. Työtavat ja rakennedetaljit suunnitellaan vanhojen rakenteiden ja valitun
korjaustavan mukaan. Jo suunnitteluvaiheessa huomiota on kiinnitettävä siihen, miten
kokonaistiiviyteen olennaisesti vaikuttavat, kriittiset kohdat toteutetaan. Tosin usein vasta
purkuvaiheen jälkeen, kun rakenteet ovat näkyvissä, voidaan toteutustapa lopullisesti ratkaista.
Purkutöissä on oltava erityisen varovainen sen suhteen, että kantavia rakenteita ei
pureta ilman asianmukaisia suunnitelmia korvaamisesta ja väliaikaisesta tuennasta.
Varsinkin ullakon vinoja katto-osuuksia lisäeristettäessä tulee muistaa, että lämmöneristeen
yläpinnan ja vesikatteen väliin pitää jäädä riittävä, ainakin 50 mm:n tuuletusrako
räystäältä harjalle asti. Samoin harjan suuntainen ilmankulku päädystä toiseen on varmistettava
esim. päätykolmioihin tehtävillä tuuletusaukoilla. Työn edetessä on huolehdittava
myös siitä, ettei tuuletusväli tukkeudu.
| |  Vanhat keittiökalusteet saavat väistyä uusien kalusteiden tieltä. | | |
1. Vesikaton kunto ja korjaustarve, varsinkin savupiipun ym. läpivientien juuressa
Mikään talossa tehtävä korjaus ei ole pitkäikäinen, jos laajin sade- ja sulamisvesiä keräävä
pinta, vesikatto, ei ole vedenpitävä. Kylmissä ullakkotiloissa pienet vuodot ja vähäiset
kondenssivauriot on vielä helppo havaita ja korjata, mutta lämpimäksi muutetussa tilassa
kosteusvaurio voi päästä y...
Vain Rakentaja.fi -palvelun jäsenet voivat lukea tämän artikkelin kokonaan. Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi.