Rakennuslupahakemuksen kokoaminen

Ote päiväkirjasta.

Meille rakennuslupahakemuksen teki ja toimitti rakennuslupavirastoon pääsuunnittelija. Tosin emme päässeet tässäkään ”vetämään lonkkaa”...

Päätimme jättää rakennuslupahakemuksen lupavirastoon heti syyskuussa, jolloin luvasta sai viidenneksen hinnan alennusta. Alennus taisi olla voimassa vuoden loppuun saakka. Hinnan alennus ei ollut merkittävä, mutta koska se sopi aikatauluumme, ajattelimme, että kaikki oli kotiin päin.

Hakemus sisälsi pääpiirustukset talosta, autotalli-katos-varasto-rakennuksesta ja aidasta sekä purkulupahakemuksen vanhasta talostamme.

Pääsuunnittelijamme eli arkkitehtimme kokosi liitteet ja täytti hakemuksen, jonka allekirjoitimme. Erityisen mielenkiintoisia hetkiä koimme energiatodistukseen sekä naapurien kuulemiseen liittyen.

Rakennuttajan näkökulmasta energiatodistus-asiaan ensi kertaa perehtyessäni harvinaisen epäselvää oli se, kenelle todistuksen laatiminen kuuluu. Vastuuhenkilö vaihteli sen mukaan, keneltä sattui asiaa kysymään.

Arkkitehtimme kieltäytyi ehdottomasti tekemästä tai osallistumasta energiatodistuksen tekemiseen tai tilaamiseen vedoten erityisammattitaitoon, jota tähän tarvitaan; todistuksen tekee LVI-suunnittelija. Myös rakennuslupavirastossa sanottiin, että energiatodistuksen tekeminen kuuluu LVI-suunnittelijalle. Kun tiedustelin asiaa LVI-suunnittelijaltamme, hän sanoi, että kuuluu pääsuunnittelijan tehtäviin. Mainitsi kyllä, että samassa toimistossa työskenteli insinööri, joka todistuksen pystyisi tekemään. Jätin asian hautumaan, sillä hinta oli huima. Myös televisiossa eräässä ajankohtaisohjelmassa katsottiin todistuksen kuuluvan pääsuunnittelijan tehtäviin. Pääsuunnittelijahan toimittaa todistuksen lupavirastoon allekirjoituksellaan. Myöhemmin meille on kyllä selvinnyt, että kyse taitaa olla ennemminkin siitä, puhutaanko todistuksen tekemisestä vai teettämisestä.

Löysin netistä toimiston, joka tarjosi energiatodistuksen todella edulliseen hintaan. Tätä varten asiakkaan piti vain täyttää heidän verkkopalvelussaan lomake. Toimisto lähetti energiatodistuksen sekä sähköisessä muodossa että postitse asiakkaalle. Täytettävässä lomakkeessa oli osiot mm. talon rakenteista ja pinta-aloista sekä LVI- ja lämmitysjärjestelmistä.

Asiaa palloteltiin aikansa ja loppujen lopuksi minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin täyttää lomake itse ja pyytää kultakin suunnittelijalta erikseen hänelle kuuluvat vastaukset sekä U-arvot harkko-, ikkuna- ja ovitoimittajilta. Pääsuunnittelijamme olisi varmasti voinut tehdä saman työn kuin mitä itse tässä tein. Tältä osin voin kuvitella tehtävän kuuluvan pääsuunnittelijalle. No, tämä tuli tehtyä nyt näin. Jälkiviisaana teettäisin todistuksen kokonaan näitä palveluita tarjoavalla yrityksellä, enkä itkisi parin sadan euron perään. Säästyvät parit raivokohtaukset osuvimpiin tilanteisiin.

Arkkitehtimme toimitti meille naapurien kuulemiseen liittyvät asiakirjat. Meidän tehtäväksi jäi dokumenttien toimittaminen naapureille. Päätimme ojentaa paperit henkilökohtaisesti ja näin varmistaa perille meno. Yksi naapuritaloistamme oli vuokrattu ja omistajat asuivat muualla. Kiire tuli, kun kuulimme, että pariskunta oli lähdössä kahden viikon kuluttua ulkomaille pidemmäksi aikaa. Naapurien kuuleminen toimitettiin rajanaapurien lisäksi naapureille, joiden tonttien kulmat kohtaavat meidän tontin kulmat.

Useimmat naapureistamme laittoivat nimensä heti paperiin ja kommentoivat, että ”jokainen saa heidän puolestaan rakentaa omalle tontilleen mitä vain”.

Ratkaisussamme oli yksi kaavapoikkeama. Halusimme pitää talon sisääntulopuoleisen seinän rajasta kaavan määräämässä minimietäisyydessä, 4 metrissä. Kyseisen seinän eteen tulevan sisääntulokatoksen osalta syvyydeksi toivoimme 2 metriä, jolloin ylitystä tuli kaavamääräyksiin 80 cm. Sallittu sisääntulokatoksen syvyys olisi ollut tapauksessamme 1,2 metriä, mutta mielestämme se oli liian kapea. Emme halunneet siirtää taloa kauemmaksi rajasta, sillä halusimme talon vastakkaisella sivulla olevan suojaisan pihamme säilyttää nykyisen kokoisena. Samalla siirtäminen olisi tarkoittanut lisää louhimista. Siksi päätimme yrittää poikkeamalla. Tätä ei kaksi naapureistamme odotetusti hyväksynyt. Lisäksi olisimme halunneet autotalli-katos-varasto-rakennuksen kiinni naapurimme rajaan, mutta emme saaneet odotetusti tällekään lupaa.

Kun naapurien kuulemiset oli meille palautettu, huomasin tarkemmin papereita selatessani, että liitteistä puuttuivat aita- sekä autotalli-katos-varasto-rakennuksen kuvat. Soitin heti arkkitehdillemme ja tiedustelin, että eikö näitä suunnitelmia tarvitse esittää naapureille. Vastaus oli, että pitää esittää. Pahoitteli, että oli unohtanut liittää kyseiset kuvat mukaan. Päätin laatia itse saatekirjeen ja lomakkeen, johon naapurit voisivat allekirjoittaa puuttuneet kuvat. Ja ei kun uudelle naapurikierrokselle… Onneksi vastaanotto oli ennemminkin huvittunut.

Projektin vaiheet