RR- ja RD-paalujen suunnittelu ja hankinta

Suunnittelu

Perustamistapa määritetään pohjatutkimusten perusteella. Yleisin pohjatutkimusmenetelmä pientalokohteissa on painokairaus. Painokairauksen perusteella voidaan arvioida kohteessa tarvittavaa paalupituutta, mutta aivan luotettavasti sitä ei voida kaikissa tapauksissa painokairauksella määrittää. Mikäli paalut tunkeutuvat pohjatutkimusten mukaan arvioitua tasoa syvemmälle, voidaan paaluja jatkaa helposti, koska RR-paaluissa on jatkokset kaikissa paaluelementeissä. Paalutusurakoitsijoilla on aina mukana ylimääräisiä paaluelementtejä. Paalujen ”sukeltaessa” ts. tunkeutuessa arvioitua syvemmälle, ei jouduta turvautumaan aikaa vieviin paikalla valettaviin paalujatkoihin.

Painokairausten perusteella voidaan arvioida myös pehmeän maakerroksen leikkauslujuutta, mutta tarkemmin sen saa selville paikalla tehtävällä siipikairauksella. Leikkauslujuutta käytetään paalun nurjahduskestävyyden laskemiseksi. Ruukin laatimiin RR-paalutusohjeisiin (www.ruukki. com/infra/fi) on valmiiksi laskettu eri RR-paalukokojen nurjahduskestävyyksiä erilaisissa maaperäolosuhteissa. Pientalojen paalukuormat ovat yleensä niin pieniä, etteivät RR-paalujen nurjahduskestävyydet tule mitoittavaksi.

Pientaloperustuksissa RR-paaluelementit yleensä ovat kuuden metrin mittaisia, mutta kuitenkin niin kevyitä, että kahden miehen tiimi selviytyy helposti asennustyöstä. RR-paalujen laajasta mittavalikoimasta on helppo valita käyttökohteeseen sopiva paalukoko. Paalukoko riippuu pysty- ja vaakakuormien suuruudesta sekä maapohjan ominaisuuksista. Pientaloissa yleisimmin käytettävät paalukoot ovat RR75/6.3, RR90/6.3 ja RR115/6,3.

 

 

Pieniläpimittaisten teräsputkipaalujen yhteydessä nostetaan usein esiin kysymys paalujen korroosioalttiudesta. Korroosio otetaan normaalisti huomioon ns. korroosiovarana. Tällöin rakenteen mitoituksessa vähennetään teräspaalun poikkipinta-alasta otaksutun käyttöiän (yleensä 100 vuotta) aikana tapahtuva teräksen oletettu korroosio. Ts. teräspaalu on rakenteellisesti ylimitoitettu käyttöiän ajan. VTT:n laajoissa selvityksissä on todettu, että teräspaalujen korroosio luonnonmaaolosuhteissa ja ei-aggressiivisissa täytöissä on vähäistä ja että mitoituksessa voidaan käyttää 1,2- 2,0 mm korroosiovaraa 100 vuodelle. Mahdollinen sisäpuolinen korroosio sisältyy näihin arvoihin.
RR-paalut asennetaan yleensä tukipaaluiksi lyömällä ne ns. "kovaan pohjaan", joka Suomessa on yleensä tiivis pohjamoreeni tai kallio. Paalun riittävä kantavuus varmistetaan lyömällä paalu riittävään loppulyöntitiukkuuteen, joka riippuu paalun koosta, pituudesta, käytetystä lyöntilaitteesta ja paalukuormasta. Ruukin laatimassa RR-paalujen loppulyöntiohjeissa (www.ruukki.com/infra/fi) on valmiiksi laskettu loppulyöntivaatimuksia yleisimmin Suomessa käytetyille lyöntilaitteille ja paalukuormille.
RD-paalut asennetaan yleensä aina kallioon. Poraamisen etuja ovat asennustarkkuus, kyky läpäistä maaperässä olevia esteitä ja erittäin luotettavan kärkikontaktin saavuttaminen. Suomalainen peruskallio kestää jopa enemmän kuin teräspaalu.

RR-paalun jatkaminen on helppoa kevyiden paaluelementtien ja paaluelementteihin kiinnitettyjen jatkosholkkien ansiosta. RR-paalu katkaistaan vaakasuoraan.

 

Lisätietoa paaluperustuksista...

 

©Copyright
Sanoma News Oy

julkaisupvm
6.2.2009