Kun laki rakennusten energiatodistuksesta sekä asetus rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmästä ja energiatodistuksesta astuivat voimaan, säädettiin samalla rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jonka perustavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Päästöjä voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.

Lisätietoa EPS-eristeistä

Valitse parempi lämmöneristys

Rakennusten energiatehokkuuteen on helpointa vaikuttaa jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, sillä hyvä lämmöneristys on tehokas ja edullinen tapa parantaa energiataloudellisuutta ja vähentää energiankulutusta. Energiatehokkuuden parantaminen on helpointa rakennusvaiheessa, mutta myös vanhojen rakennusten energiataloudellisuutta voidaan parantaa lisälämmöneristyksellä. EPS-lämmöneristeet soveltuvat käytettäväksi sekä uudis- että korjausrakentamisessa ja ne ovatkin hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia tuotteita energiansäästö-toimenpiteissä.

Jo rakennesuunnitteluvaiheessa kannattaa käyttää minimivaatimuksia parempia lämmönläpäisykertoimia eli U-arvoja. Esimerkiksi maanvastaisen alapohjan tapauksessa minimivaatimus on 0,24 W/m2K, jolloin lattiaeristepaksuudet ovat noin 70 mm alapohjan sisäalueella ja 120 mm alapohjan reuna-alueella. Energiatehokkaampi ratkaisu on käyttää eristepaksuuksia 150 mm (alapohjan sisäalue) ja 200 mm (alapohjan reuna-alue), jolloin saavutetaan U-arvo 0,16 W/m2K (EPS 100 Lattia –laatu).

Energiatehokkaampi ratkaisu noudattaa myös ensi vuonna, 1.1.2010 voimaan astuvia uusia määräyksiä, joissa U-arvon minimivaatimus on 0,16 W/m2K maanvastaiselle alapohjalle. Lattialämmitystapauksissa suositellaan eristepaksuuden lisäystä vähintään 200…250 mm:iin (200 mm sisäalue, 250 mm reuna-alue). Ryömintätilaisessa alapohjassa suositeltu eristepaksuus on vähintään 250 mm (EPS 60S Lattia –laatu), jolloin saavutetaan U-arvo 0,15 W/m2K (minimivaatimus 0,19 W/m2K, 1.1.2010 alkaen 0,17 W/m2K).

Vertailu maanvastaisen alapohjan eristepaksuuksista normitason energiatehokkuusluokassa D ja parhaassa A-energiatehokkuusluokassa.

Paremman lämmöneristyksen valinta aiheuttaa rakennusvaiheessa lisäkustannuksia, mutta tämä menoerä säästetään nopeasti takaisin rakennuksen lämmityskulujen pienentyessä. Esimerkkinä voidaan mainita 150 m2:n omakotitaloon asennettava normitasoa 100 mm:ä paksumpi alapohjan EPS-lämmöneristys (EPS 100 Lattia –eristelaatu), joka aiheuttaa noin 490 euron lisäkustannuksen rakennusvaiheessa (vain 0,2 % kokonaisrakennuskustannuksista, hintataso syyskuu 2007). Paremman EPS-lämmöneristyksen ansiosta talo kuluttaa vähemmän energiaa ja investoinnin takaisinmaksuaika energiansäästönä tarkasteltuna on vain 4 – 6 vuotta. Kaiken lisäksi hyvä EPS-lämmöneristys pienentää lämmityskustannuksia rakennuksen koko elinkaaren ajan eli siis myös 4 - 6 vuoden jälkeenkin.

Rakennusten energiatehokkuuden periaatteet

Tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi liittyvät EU:n jäsenmaiden solmimaan Kioton ilmastosopimukseen, jossa eurooppalaisia velvoitetaan vähentämään päästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008 – 2012 mennessä. Kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää tehostamalla energiankäyttöä. EU:n alueella rakennukset kuluttavat eniten energiaa (noin 40 % energiankulutuksesta), joten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on hyvin tärkeä tekijä energiansäästöjen saavuttamisessa.

Energiatodistus pienelle asuinrakennukselle tapauksessa, jossa rakennuksen energiatehokkuus-luokka on D. Lähde: Ympäristöministeriö.

Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa rakentamalla parempia ja vähemmän energiaa kuluttavia taloja. Energiatehokkuuden perusperiaatteet voidaan tiivistää neljään kohtaan:

1) panostaminen selvästi rakentamismääräyksiä parempaan lämmöneristykseen
2) panostaminen huolelliseen rakentamiseen, jotta rakenteet saadaan tiiviiksi
3) panostaminen ikkunoiden hyvään eristävyyteen
4) panostaminen hyvään sisäilmastoon koneellisen, lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihdon avulla.

Edellä mainitut seikat huomioimalla on mahdollista toteuttaa matalaenergiataloja, jotka kuluttavat energiaa alle puolet rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävästä talosta. Rakennusten energiatehokkuutta arvioidaan energiaselvityksessä, joka on jatkossa esitettävä rakennuslupaa haettaessa.

Energiaselvityksessä osoitetaan mm. rakennuksen lämpöhäviöiden määräystenmukaisuus (tasauslaskelma), rakennuksen lämmitysteho ja energiankulutus. Tärkeä osa energiaselvitystä on rakennuksen energiatodistus, jossa ilmoitetaan rakennuksen käyttötarkoitusta varten tarvitsema energiamäärä ja energiatehokkuusluokka
(luokat A – G).

Energiatehokkuusluokituksen avulla on mahdollista vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Yleisesti voidaan todeta, että rakentamismääräysten minimitason mukaisesti rakentamalla saavutetaan keskimäärin energiatehokkuusluokan D mukainen normitaso. Paras energiatehokkuusluokka A on mahdollista saavuttaa rakentamalla energiaa säästäviä matalaenergiataloja.

Lisätietoa EPS-eristeistä

Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi liittyminen on täysin ilmaista eikä se sisällä henkilöjäsenille kuukausi- tai vuosimaksuja.

julkaisupvm
6.9.2010

Jaa sivu \|

Etusivulle \| Kerro kaverille \| Oikeudellinen tiedote \| Palaute \| Yhteystiedot	© Sanoma News Oy