Vaasan asuntomessualuetta rikastaa myös kolme kulttuurinähtävyyttä

Taidepuutarhafestivaali ja tilataidenäyttely ovat alueella väliaikaisia nähtävyyksiä, mutta Gripenbergin Korttitalo-taideteos jää pysyvästi koristamaan alueen ranta-aukiota. – Taide kertoo usein jotain ympäristöstään, niin myös Korttitalo-taideteos. Se toimii jatkossa alueen ja koko Suvilahden tunnus- ja maamerkkinä. Taiteilijalta on tilattu Korttitaloa mukaileva logo Suvilahden asukasyhdistykselle, Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman kertoo.

Korttitalo on valtakunnallisen taideteoskilpailun voittaja. Rakenteellisesti se muodostuu mittakaavassa suurennetuista pelikorteista, jotka ovat harjattua ruostumatonta terästä. Taideteoskilpailu järjestettiin vuoden 2007 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 58 teosta. Osa kilpailuehdotuksista on messuaikaan nähtävänä erillisessä näyttelyssä Suvilahden koulun tiloissa.

Kilpailun palkintolautakuntaan kuului jäseniä muun muassa Vaasan kaupungilta, Suomen Asuntomessuilta, Suomen Kuvanveistäjäliitosta ja Suvilahden asukkaista. Juryn mielestä Korttitalo ansaitsi voittonsa, sillä sen keskinäiset mittasuhteet ovat onnistuneet, teos on kevyt materiaalin raskaudesta huolimatta eikä se peitä merimaisemaa. Yksinkertaisuutta pidettiin teoksen rikkautena. Pietarsaaresta kotoisin olevan taiteilijan Simon Gripenbergin mielestä teos yhdistää alueen kolme ympäröivää elementtiä: maan, meren ja taivaan. – Veistos elää jatkuvasti omaa elämäänsä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Heijastukset ja varjot muuttuvat vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan, hän kuvailee.

Gripenberg toteaa, että Korttitaloa voidaan pitää pyrkimysten ja riittämättömyyden tunteiden monumenttina. Maailma on nykyaikana täynnä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita Korttitalo edustaa. Teos on myös kannanotto luonnon puolesta. – Heijastamalla ja yhdistämällä osioita ympäristöstä se kuvaa elementtien vuorovaikutusta. Yleisellä tasolla Korttitalo kuvaa elämää kokonaisuutena: kaunis mutta hauras, Gripenberg luonnehtii.

Kivikkopuiston Taidepuutarhafestivaali päättää Pohjanmaan taidetoimikunnan modernia maisema-arkkitehtuuria ja ympäristötaidetta yhdistävän kolmevuotisen näyttelysarjan. Taidepuutarhafestivaali pyrkii vahvistamaan käsitystä villistä luonnosta puutarhana, jota ihminen vaalii ja josta on vastuussa. Ympäristötaiteen kautta korostuvat puiston omaleimainen luonto, erityispiirteet ja paikan henki. – Mukaan on kutsuttu kolme ympäristötaiteeseen erikoistunutta kuvataiteilijaa Mikko Lipiäinen, Antti Pussinen ja Timo Saarelma. He sijoittavat teoksensa puistoon luontoa kunnioittaen ja sen villiyttä vaalien, kertoo projektin taiteellinen johtaja Jorma Panu.

Mikko Lipiäisen taideteos Homo ferus (2008) on saanut innoitteensa talven 2007 uutisesta, jonka mukaan Moskovan läheltä löydettiin susien kasvattama puhekyvytön villilapsi. Puistoon on ripustettu eri aikoina löydettyjen villilapsien, homo ferusten, nimiä. Teos haluaa herättää kysymyksiä, missä kulkee eläimen ja ihmisen raja ja onko ihmisyyttä ilman kieltä.

Antti Pussinen on tehnyt Kivikkopuistoon kaksi eri teosta: Suomen Luonto (2005) ja Hökkeli (2008). Suomen Luonto -teos ottaa kantaa suomalaisen yhteiskunnan luonteen raskauteen, hitauteen ja paikalleen jämähtämiseen. Teos esittää, että vallan rakenteet ovat läpinäkyviä mutta joustamattomia. Hökkeli-teos kertoo puolestaan asumisunelman särkymisestä. Jokainen haluaa asua unelma-asunnossaan, mutta esimerkiksi ilmaston lämmetessä ihmisillä ei ole enää varaa valita asumismuotoaan täysin mielensä mukaan.

Myös Timo Saarelmalta on Taidepuutarhafestivaalissa nähtävillä kaksi teosta. – Teokset tuovat esiin kehoon ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä marginaalisuuden ja toiseuden näkökulmasta, Panu kuvaa. Vastalauseet-teos (2006) koostuu mustasta ja valkoisesta puistonpenkistä, jotka on sijoitettu vastakkain puistossa kulkevan polun varteen. Penkit kehottavat katsojaa pohtimaan omaa asemaansa ja paikkaansa suhteessa penkeiltä luettaviin teksteihin, niiden merkityksiin ja sisältöihin.

Vaietut-teos (2008) on vaaleanpunaisten telttojen leiri rantaruovikossa. Teos viittaa rakennetun ympäristön levittäytymiseen uusille alueille. Teltat muodostavat välitilan, joka toimii poliittisista, sosiaalisista ja seksuaalisista syistä seuranneen hiljaisen väistöliikkeen vertauskuvana. – Leiriteltat sateenkaarilippuineen nostavat esiin ihmisyyteen, erilaisuuteen ja vähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, vaatien vastauksia, Panu kertoo.

Suvilahden koulun tiloihin on rakennettu liikkuvia, laulavia, koottavia, muuttuvia ja kiipeiltäviä tilateoksia koko perheelle. Ihmemuutoksia ja ihmeotuksia on Kuntsin modernin taiteen museon tuottama näyttely. Lastenkulttuuriin erikoistunut ja palkittu taiteilija Alexander Reichstein luo näyttelyssä lapsille ja lapsenmielisille sadun taikavoimalla elämysympäristön. Yleisö saa kosketella näyttelyesineitä, leikkiä niiden kanssa ja koota niistä omia hahmoja. Vuorovaikutuksessa yleisön kanssa tilateokset muuttuvat jatkuvasti.

Tavallinen koulun liikuntasali on kokenut näyttelyn myötä täydellisen muodonmuutoksen. Mare Nocturnum (öinen meri) -tilateos perustuu myyttisiin meren taruolentoihin. Kanaverkosta tehdyt merenneidot ja mielikuvitukselliset kalat liikkuvat hitaasti pimeässä hohtaen sinistä valoa. Bestiarium Construendum (koottava eläinkunta) on vuorovaikutteinen ja muunneltava teos, jossa kevyitä palasia yhdistelemällä on mahdollista koota niin tuttuja kuin mielikuvituksellisiakin eläimiä. Satu sadosta -teos heijastelee ihmiskunnan ikivanhaa unelmaa ihmepuusta, joka tuottaa yllin kyllin ruokaa kaikille. Alma Terra (Äiti Maa, ruokkiva maa) on mielikuvitusmaailma, joka houkuttelee koskemaan, kiipeämään ja pitämään hyvänä. Kirjanalleja & nallekirjoja kutsuu lapset ja aikuiset tutustumaan kirjakarhujen maailmaan, lukemaan ja katsomaan karhukirjoja sekä tutkimaan erilaisia karhu- ja nallehahmoja.