• Etusivu
  • Talo

Karkauspäivänä hypätään ja kositaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.06.2022
20226_78582.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Ennen muinoin ajanlasku perustui kuun vaiheisiin. Kuun kuukausi on 29,5 vuorokautta, joten päätettiin, että kalenterikuukauden pituus on 29–30 vuorokautta. 12 kuukauden pituinen kalenterivuosi jäi kuitenkin todellista kuuvuotta lyhyemmäksi. Tähän keksittiin ratkaisu "karkauspäivän" avulla. Karkauspäivä siis lisätään vuoteen, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat todellisia vuodenaikoja.

Ja sitten tuli Caesar...

Karkausvuosina helmikuuhun lisätään yksi ylimääräinen päivä. Karkauspäivän alkuperäisen ajankohdan keksi Julias Caesar vuonna 46 eaa. Sitä ennen käytössä oli ollut kokonainen ylimääräinen kuukausi. Caesar kuitenkin uudisti ajanlaskun niin, että yksi päivä riitti tasaukseen.

Caesarin aikaan helmikuu oli vuoden viimeinen kuukausi ja helmikuussa oli vain 23 päivää, joten karkauspäiväksi muodostui 24.2.

Suomessa karkauspäivää on vietetty vuodesta 1608 alkaen. Aluksi päivä oli Caesarin ajanlaskun mukainen 24.2., mutta käytännöstä luovuttiin 1990-luvun puolivälissä ja päivä siirrettiin vuonna 2000 helmikuun 29:nneksi.

Päivä ei karkaa vaan karaa

Karkauspäivän käsitteestä on kiittäminen sanan länsimurteissa tunnettua merkitystä "hypätä". Sana "karata" on kyllä verbi, mutta ei siis tarkoita "paeta" vaan "hypätä".

Yleisin selitys tälle päivän hyppäämiselle on kansatieteen tohtori Kustaa Vilkunan teorian mukaan vanhat puulautakalenterit, joissa päivien edetessä siirrettiin puutappia kolosta seuraavaan. Karkauspäivänä ei näin voitu tehdä, vaan tappia ainoastaan hyppäytettiin ilmassa ja palautettiin takaisin samaan koloon.

Karkauspäivään liittyy myös taikauskoa, onhan kyseessä perin eriskummallinen päivä. Karkauspäivä oli nurinkurisuuksien päivä, jolloin kaikki oli päälaellaan. Ennen oli tavatonta, että nainen ilmaisi halujaan miestä kohtaan. Niinpä karkauspäivänä naistenkin sopi kosia. Puhuttiin jopa "vanhapiikojen onnenpäivästä".

Suomeen karkauspäivän kosimisperinne rantautui 1800-luvun lopulla. Perinteeseen kuuluu, että kosinnan torjuva mies joutuu maksamaan naiselle hyvitystä. Suomalainen tapa on, että torjutulle pitää antaa kangasta uuteen hameeseen tai leninkiin.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Naiset, nuo viekkaat olennot

Usein on käynyt myös niin, että nainen on kosinut pelkästään hamekankaan toivossa. Perinteet tosin sallivat tämänkin viekkauden, sillä ajankohta tarjosi mahdollisuuden kunniakkaaseen perääntymiseen. Jos mies kieltäytyi, nainen saattoi ilmoittaa olleensa liikkeellä vain hamekankaan perässä. Kuuleman mukaan kangaskaupoissa ei silti ole ollut havaittavaa nousua miesasiakkaiden määrän suhteen...

Markkinamiehet ovat joka tapauksessa ymmärtäneet hyödyntää tämän erikoisen päivän. Moni ravitsemusliike, majapaikka ja jopa kunta tarjoaa erityiset edut karkauspäivän kunniaksi. Onpahan eräs julkisuuden henkilökin aikanaan luvannut lähettää hamekankaat 100 ensimmäiselle kosijaneidolle.

Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Rakennuslupahakemuksen kokoaminen
Ote päiväkirjasta.Meille rakennuslupahakemuksen teki ja toimitti rakennuslupavirastoon pääsuunnittelija. Tosin emme päässeet tässäkään "vetämään lonkkaa"...
20203_63639.jpg
Katupöly ja kuiva sisäilma vaikuttaa terveyteemme
Asiantuntijoiden mukaan kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Hengitystiet voivat tuntua kuivilta ja silmät saattavat vuotaa herkästi. Kuiva sisäilma heikentää myös liman poistumista hengitysteistä, mikä puolestaan lisää limakalvojen tulehdusriskiä. Paikallaan pysyvä lima on hyvä kasvualusta bakteereille ja viruksille, jotka pääsevät näin rauhassa lisääntymään ja aiheuttamaan tauteja. Lisäksi allergiaoireet saattavat korostua, sillä kuivassa sisäilmassa on enemmän pölyä kuin kosteassa. Erityisesti kuivasta ilmasta kärsivät astmaatikot ja he, joilla on muutenkin kuiva iho.
20131_33549.jpg
Kestävä tiilikatto luonnollisilla mattasävyillä
Betonikattotiiliuutuus Ormax Polar on kehitetty pohjoisen ilmanalan vaativiin olosuhteisiin - Suomessa ja nimenomaan suomalaiseen ilmastoon. Ormax Polar onkin toistaiseksi edistyksellisin ja kestävin betonikattotiili.
202210_60332.jpg
Kaunis ja käytännöllinen kivitalo tarkalla budjetilla
Unelma omasta, juuri oman perheen tarpeisiin piirretystä yksilöllisestä pientalosta elää monen mielessä vahvana. Lue, millainen merkitys ammattitaitoisella suunnittelulla oli Mikko ja Lotta Merisaaren täydellisen talounelman toteutumisessa.
20219_72580.jpg
147 vuoden ajan asuntojen lämmitys­ratkaisujen edelläkävijä panostaa Suomeen
147 vuoden ajan on Vaillant ollut asuntojen lämmitysratkaisujen edelläkävijä. Muun muassa keskuslämmitys ja seinäkiinnitteiset kaasulämmittimet ovat Vaillantin keksintöjä. Tänä päivänä Vaillant on ilmastoystävällisten lämmitysratkaisujen eturintamalla, ja hiilidioksidipäästöjä huomattavasti vähentävän orgaanisen kylmäaineen puolestapuhuja. Vaillant on menestyvä yritys, jolla on 14 000 työntekijää ja vientiä 60 maahan.
20203_63204.jpg
Kova, kestävä ja uskomaton ripustuslujuus
Suurtakin rasitusta kestävä Gyproc Habito® antaa mahdollisuuden niin monipuoliseen seinälle ripustamiseen, kuin myös seinävahvuuden kaventamiseen. Väliseinäratkaisut onnistuvat niin asuin- kuin varastotiloihinkin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton