Maanvaraisen lattian toimiva rakenne vaatii oikeat tuotteet

Rakennuksen alla oleva maaperä on aina kosteaa ja sen tuleekin olla suunnittelun lähtökohta. Kosteuden pääsy rakenteisiin on estettävä oikeilla suunnitteluratkaisuilla. Kosteus voi nousta maaperästä rakenteisiin kapillaarisesti tai diffuusiolla vesihöyrymuodossa. Salaojaverkostolla ohjataan rakennuksen ympäristöstä tulevat vajovedet salaojaviemäreihin. Kapillaarisesti maaperästä nousevan veden pääsy rakenteisiin estetään oikeilla kapillaarinousun estävillä rakennekerroksilla.

Diffuusiokosteuden aiheuttamia ongelmia voidaan estää riittävän paksulla lämpöeristekerroksella ja välttämällä tarpeettoman tiiviiden lattianpäällystysmateriaalien käyttöä. Tavanomaisia rakenneratkaisuja käytettäessä ei yleensä ongelmia esiinny.

Hyvä alustarakenne ja oikeat kiviainesvalinnat ovat perusedellytyksenä sille, että varsinainen lattiarakenne toimii ajatellulla tavalla.

Rakenteen kantavuus varmistetaan oikein tiivistetyillä täytteillä. Maanvaraisen laatan eristekerroksen alle asennetaan 200–300 mm paksu kapillaarikatkosepelikerros, jolla estetään kapillaarisen veden nousu itse rakennekerroksiin. Kerroksen paksuus riippuu käytettävän kapillaarikatkosepelin ominaisuuksista. Huomattava on, että salaojasora on tarkoitettu käytettäväksi salaojien ympäristössä, mutta se ei ole kapillaarikatkomateriaali. Salaojasora päästää valumaveden kulkeutumaan maaperästä salaojiin, mutta sen kapillaarisuusominaisuudet eivät välttämättä ole riittävät. On hyvä tietää, että kapillaarikatkosepeli estää veden nousun materiaalissa ylöspäin ja myös sivusuunnassa, kun rakennuksen vierustalle päässyt vesi imeytyy maaperään.

Kapillaarikatkosepeliä kannattaa käyttää riittävä kerrospaksuus koska täytteiden yläpinta ei ole aina suora, ja kerrospaksuudelle kannattaa varata järkevä toleranssi.

Tutkimusten mukaan kosteus nousee sepeleissä huomattavasti vähemmän kuin muissa maanvaraisen laatan alle mahdollisesti laitettavissa kiviaineksissa. Kiviaineksen rakeisuus vaikuttaa merkittävästi kapillaariseen nousukorkeuteen. Yleinen nyrkkisääntö on, että mitä hienompi tuote, sitä korkeammalle kapillaarinen kosteus voi rakenteessa nousta.

Ruduksella on tutkittu valikoimiin kuuluvien sepelien kapillaarinen nousu. Sepelit on luokiteltu sen mukaan, ja kaikille tutkituille tuotteille annetaan ohjeet käytettävistä kerrospaksuuksista.

- Kapillaarikatkosepeliä käyttämällä varmistetaan, että kosteus ei pääse nousemaan rakenteissa ylöspäin. Tuotteemme on kalliosta tai sorakivistä murskaamalla ja seulomalla tehtyä kiviainesta, jonka raekoko on 5...8/16 tai 5...8/32. Kapillaarikatkosepelin kerrospaksuus määräytyy suunnittelijan tekemän kuivatussuunnitelman mukaisesti ja tuotteen valinta on aina riippuvainen rakennuspaikan olosuhteista. Kosteudeltaan erityisen vaativiin olosuhteisiin suosittelemme vesiseulottua Kapillaarikatkosepeliä, myyntipäällikkö Petri Rantavuori Etelä-Suomen kiviainesyksiköstä sanoo.

Betonointia varten sepeli tiivistetään mahdollisimman tasaiseksi. Pinnalle asetetaan suodatinkangas ja tasaushiekka. Näin saadaan lämpöeristeet suoraan ja betonille hyvä alusta. Ennen betonointia raudoitus tuetaan hyvin käyttämällä riittävästi raudoitusvälikkeitä, jotta raudoitus pysyy paikoillaan valettavan laatan puolessa välissä.

Pentti Lumme muistuttaa, että betonilaatan tulee olla tarpeeksi paksu - yleensä 100-150 mm. - Betoni kutistuu kuivuessaan. Jos raudoitus on tehty huolimattomasti, betoni halkeilee. Nykyisin raudoituksen päälle asennetaan vesikiertoisen lattialämmityksen putket. Jos laatta on ohut, jää putken yläpinnan ja valmiin lattiapinnan väliin liian pieni tila betonille. Tällöin betoni varmasti halkeilee jokaisen putken kohdalta.

1. Perusmaa
2. Kantavaa mursketta tai RUDUS -kapillaarikatkosepeliä
3. Karkeatäytettä, välpättyä karkeatäytettä tai hienotäytettä. Seulottua hienotäytettä viemäri- ja vesijohtoputkien suojatäyttöihin.
4. RUDUS- kapillaarikatkosepeliä
5. Salaojakiviainesta, RIL I tai RIL II
6. Hienotäytettä
7. Kivituhkaa tai seulottua soraa alustan tasaukseen
8. Sepeliä, mukulakiviä tai someroa
9. Suodatinhiekkaa
10. Jakavan kerroksen mursketta
11. Kantavan kerroksen mursketta
12. Sepeliä, kivituhkaa tai pihakiviä
13. Mukulakiviä
14. Turvahiekkaa
15. Leikkihiekkaa
16. Hiekoitussepeliä tai -hiekkaa
17. Kasvualustahiekkaa mullan joukossa
18. Anturat
19. Perusmuurit/sokkelit
20. Sokkelin ulkokuori
21. Maanvaraiset lattiat
22. Kantavat laatat
23.Pystyrunkorakenteet
24. Betonikivet
25. Säärasitetut ulkorakenteet

Maanvaraisen lattian alapuolella olevan maaperän ja kiviaineskerroksen huokosilman suhteellinen kosteus voi olla 100 %. Tämä on otettava rakenteiden suunnittelun lähtökohdaksi. Kosteusongelmien aiheuttajia etsittäessä voidaan alapohjaan poratusta reiästä mitata vaikka 95 %:n suhteellisen kosteuden arvoja, mikä on ihan luonnollista.

Rakenteiden kuivaaminen on aivan tarpeetonta, mikäli lattiarakenne on muuten kunnossa. Maaperässä on kosteuden lisäksi muitakin rakennusta ja terveellistä asumista vaarantavia tekijöitä, kuten radonia ja mikrobeja.

– Kun halutaan tehdä rakennuksen alapohja oikein huolella, sijoitetaan laatan alle tavallinen radonputkisto tai tehokkaampi tuuletusputkisto, jonka avulla näitä haittoja voidaan ehkäistä. Putkisto tehdään aivan tavallisista rei'itetyistä salaojaputkista. Putkistosta johdetaan poistoputki rakennuksen katolle ja putkeen asennetaan kanavapuhallin. Putkistoon ohjataan korvausilmaa, joka liikkuu sepelikerroksessa. Näin saadaan aikaiseksi virtaus, joka johdattaa mahdolliset maaperän haitalliset kaasut lattian alta pois ja samalla se kuivaa alapohjarakennetta. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa putkistoon voi laittaa suuremman tuuletustehon.

Lisätietoa maanvaraisen lattian teosta saa Ruduksen alueyksiköiden palvelukeskusten kautta ympäri Suomea, puh. 020 447 711 sekä osoitteesta www.rudus.fi.