Kolmannen talon rakentaminen ei varsinaisesti ollut ajankohtainen, se oli pikemminkin vain unelma. Mitenkään aktiivisesti emme mieheni kanssa tonttia hakeneet, mutta olimme päättäneet jo kauan sitten minkälainen se mahdollinen kolmas talo olisi. Ja näin meistä tuli yllättäen tontin omistajat:

”Tässä se on – meidän talomme paikka”

Eräänä sunnuntaipäivänä Juhannuksen jälkeisellä viikolla olin matkalla Latokaskeen hakemaan poikaani kotiin tyttöystävänsä luota. Tapani mukaan "oikaisin" Vanhan Kirkkotien kautta. Vaikka Vanha Kirkkotie oli silloin ja on edelleen mutkainen, kapea ja tietöitä monessa paikassa, tuossa kadussa on jotain, joka sai minut aina uudestaan ajamaan sitä kautta. Tuolla sunnuntaisella ajomatkalla huomasin, että yhdellä tontilla on myytävänä -kyltti. Pysäytin auton, kävelin tontille ja tiesin, että tässä se on, se meidän tuleva talonpaikkamme. Ensimmäiset asiat, jotka huomasin oli tontin perällä oleva sileä avokallio, kolmella sivulla oleva vanha kiviaita ja pari vääränvänkyrää omenapuuta. Ja muuta ei tarvittukaan. Teimme tarjouksen samana iltana ja seuraavalla viikolla tontti oli meidän.

Tässä vaiheessa vuosikymmenien takainen rakennus odotti vielä purkamista isompansa alta

”Tiesimme tarkkaan mitä halusimme”

Arkkitehtuuri on aina ollut lähellä sydäntäni ja kiinnostuksen kohteeni, joten minulla oli melkein valmis pohjapiirustus talosta olemassa (siis itse tehty). Oli itsestään selvää, että talo rakennetaan kivestä. Siporexissa minua kiinnostaa sen muovattavuus, ja paksujen seinien luoma mielikuva pysyvyydestä ja kestävyydestä. Uudenmaan Rakennetuesta löysimme Anne Fagerholmin, joka ryhtyi muokkaamaan pohjapiirustusta tontille sopivaksi. Annen aikaisemmat työt ovat suurimmaksi osaksi funkkistyylisiä rakennuksia, mutta hän otti innostuneena haasteen vastaan suunnitella ihan toisentyyppinen talo. Aikaa oli niukasti, koska halusimme käynnistää projektin vielä ennen talven tuloa, mutta piirustuksen valmistuivat ennätysajassa. Suunnittelua helpotti, että tiesimme tarkkaan mitä halusimme ja mitä emme ja yhteinen sävel löytyi. Suuri kiitos siitä Annelle.

Klassisen tyylin talo

Suunnittelun lähtökohtana oli kahden aikuisen koti - ja paljon erilaista säilytystilaa sekä askarteluhuone huonekalujen entisöintiharrastukselleni. Iso maalaiskeittiö, isäntäväen makuuhuone alakerrassa sekä "his" and "her" vaatehuoneet, kaarevat portaat sekä iso ikkuna olohuoneessa olivat niitä "must"-juttuja, jotka Anne onnistuneesti taloon sijoitti.

Talon rakennusala on 343 m2 (asuintilat + askartelu) + 17 m2 (autokatoksen yhteydessä oleva varasto ja tekninen tila). Talo ei edusta mitään erityistä tyylisuuntaa, mutta kai sitä voisi luonnehtia jossain mielessä klassisen tyylin edustajaksi. Valkoiset rapatut seinät, ruutuikkunat ja punainen tiilikatto - voisi olla rakennettu millä vuosikymmenellä tahansa. Jos esimerkkiä pitää hakea, niin se olisi lähinnä Etelä-Ranskan arkkitehtuuri, joka tulee näkymään etenkin talon sisällä sekä väreissä että materiaaleissa.

Rakennustyöt aloitettiin kaatamalla talon alle jäävät puut.

Tutustu Jämerä-kivitaloihin...

<<-- Takaisin edelliselle sivulle

Etusivulle